 |
| World Ballet Day |
tiistai 4. lokakuuta 2016
World Ballet Day!
Huomenta! Tänään on World Ballet Day, eli virittäytykääpä seuraamaan Australian, Bolshoin, Royalin, Suomen kansallisbaletin, Kanadan kansallisbaletin sekä San Fransiscon baletin harjoituksia ja muuta arkea tänään! Linkin löydätte tästä!
maanantai 8. elokuuta 2016
Tervetuloa balettitunnille!
Syyskauden alku häämöttää jo vähitellen näköpiirissä ja jälleen monet päättävät aloittaa baletin opiskelun! Baletin voi harrastuksena aloittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta ammattilaiseksi tähtääville toki asetetaan enemmän vaatimuksia. Harrastaja voi kuitenkin tulla tunnille juuri sellaisena kuin on eikä mitään ennakkotietoja tai -taitoja tarvitse. Innostus balettiin toki on plussaa ja edesauttaa oppimista! ;)
Uuden alkeisryhmän kanssa aloittaminen on minusta aina mielenkiintoista ja vähän jännittävää. On aika vaikea suunnitella tuntia ryhmälle, joka sisältää hyvin erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea oppijoita. Joillain saattaa olla jo aikaisempaa tanssi- tai liikuntataustaa, mutta osa saattaa aloittaa baletin ensimmäisenä liikuntaharrastuksenaan. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia odotuksia siitä, mitä tunnilla tehdään. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia odotuksia teillä oli, kun aloititte baletin. Kommentoikaa ihmeessä, jos muistatte omia ajatuksianne! :)
En erityisemmin pidä aikuisbaletti-sanasta, sillä minä koen opettavani aina yhtä ja samaa balettia. Baletissa on niin monta puolta, että mielestäni koko termi aikuisbaletti on aika turha. Aikuisten ja lasten tunneissa on toki eroja, samoin kuin ammattilaisten ja harrastelijoiden tunneilla, mutta samaa baletin henkeä ja samoja liikkeitä opetetaan niin lapsille kuin aikuisille - ainoastaan lähestymistapa on hieman erilainen.
Yleensä lasten ja nuorten balettitunneilla on tietty pukukoodi, jota opettajat toivovat noudatettavan. Yhtenäinen puvustus kunnioittaa baletin perinteitä ja traditiota, mutta auttaa myös opettajaa näkemään kehon linjaukset ja mahdollistaa virheasentoihin puuttumisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Aikuisten tunneilla pukukoodi on yleensä väljempi, ja ensimmäisille tunneille voi hyvin tulla vaikkapa topissa sekä trikoissa. Edes pehmeitä balettitossuja ei ole pakko hankkia heti, vaan tunnille voi tulla myös sukissa. Yleensä baletin aloittajat ovat kuitenkin sen verran innoissaan uudesta harratuksestaan, että ovat vähintäänkin hankkineet jo balettitossut valmiiksi. Aika moni innostuu hetken kuluttua hankkimaan myös oikean balettipuvun ja muita varusteita. Usein opettaja ohjeistaa varusteista ja myös tanssitarvikeliikkeissä osataan neuvoa niistä.
Perinteinen balettikampaus on nuttura, joka mahdollistaa niskan linjan näkymisen ja helpottaa esimerkiksi piruettien tekemistä. Kokemukseni mukaan nuorempien oppilaiden tunnilla nutturankäyttöä pidetään itsestään selvänä, mutta aikuisten kohdalla ollaan aavistuksen joustavampia. Yleensä nutturan kanssa käy kuitenkin vähän samalla tavalla kuin varusteidenkin kanssa, että niitä alkaa pikkuhiljaa ilmestyä myös aikuisille!
Minua ei ollenkaan haittaa, jos joku oppilas ei heti oivalla jotain liikettä. Balettitunneille tullaan oppimaan ja opettaja olisi aika turha, jos oppilaat osaisivat kaiken jo valmiiksi. Tärkeintä on oma asenne ja jo aikaisemmin mainitsemani innostus balettiin. Tyhmiä kysymyksiä ei minun mielestäni ole olemassa ja minusta on tärkeää kysyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta oppimaan, joten aina kannattaa kysyä!
Asenne ratkaisee, mukavia balettituntej niin uusille kuin vanhoille konkareillekin! Baletti on ihanaa ja kuka tahansa oppii tanssimaan, kun jaksaa harjoitella ja nähdä vaivaa!
Uuden alkeisryhmän kanssa aloittaminen on minusta aina mielenkiintoista ja vähän jännittävää. On aika vaikea suunnitella tuntia ryhmälle, joka sisältää hyvin erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea oppijoita. Joillain saattaa olla jo aikaisempaa tanssi- tai liikuntataustaa, mutta osa saattaa aloittaa baletin ensimmäisenä liikuntaharrastuksenaan. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia odotuksia siitä, mitä tunnilla tehdään. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia odotuksia teillä oli, kun aloititte baletin. Kommentoikaa ihmeessä, jos muistatte omia ajatuksianne! :)
En erityisemmin pidä aikuisbaletti-sanasta, sillä minä koen opettavani aina yhtä ja samaa balettia. Baletissa on niin monta puolta, että mielestäni koko termi aikuisbaletti on aika turha. Aikuisten ja lasten tunneissa on toki eroja, samoin kuin ammattilaisten ja harrastelijoiden tunneilla, mutta samaa baletin henkeä ja samoja liikkeitä opetetaan niin lapsille kuin aikuisille - ainoastaan lähestymistapa on hieman erilainen.
Yleensä lasten ja nuorten balettitunneilla on tietty pukukoodi, jota opettajat toivovat noudatettavan. Yhtenäinen puvustus kunnioittaa baletin perinteitä ja traditiota, mutta auttaa myös opettajaa näkemään kehon linjaukset ja mahdollistaa virheasentoihin puuttumisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Aikuisten tunneilla pukukoodi on yleensä väljempi, ja ensimmäisille tunneille voi hyvin tulla vaikkapa topissa sekä trikoissa. Edes pehmeitä balettitossuja ei ole pakko hankkia heti, vaan tunnille voi tulla myös sukissa. Yleensä baletin aloittajat ovat kuitenkin sen verran innoissaan uudesta harratuksestaan, että ovat vähintäänkin hankkineet jo balettitossut valmiiksi. Aika moni innostuu hetken kuluttua hankkimaan myös oikean balettipuvun ja muita varusteita. Usein opettaja ohjeistaa varusteista ja myös tanssitarvikeliikkeissä osataan neuvoa niistä.
 |
| Balettivarusteet |
Perinteinen balettikampaus on nuttura, joka mahdollistaa niskan linjan näkymisen ja helpottaa esimerkiksi piruettien tekemistä. Kokemukseni mukaan nuorempien oppilaiden tunnilla nutturankäyttöä pidetään itsestään selvänä, mutta aikuisten kohdalla ollaan aavistuksen joustavampia. Yleensä nutturan kanssa käy kuitenkin vähän samalla tavalla kuin varusteidenkin kanssa, että niitä alkaa pikkuhiljaa ilmestyä myös aikuisille!
Minua ei ollenkaan haittaa, jos joku oppilas ei heti oivalla jotain liikettä. Balettitunneille tullaan oppimaan ja opettaja olisi aika turha, jos oppilaat osaisivat kaiken jo valmiiksi. Tärkeintä on oma asenne ja jo aikaisemmin mainitsemani innostus balettiin. Tyhmiä kysymyksiä ei minun mielestäni ole olemassa ja minusta on tärkeää kysyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta oppimaan, joten aina kannattaa kysyä!
Asenne ratkaisee, mukavia balettituntej niin uusille kuin vanhoille konkareillekin! Baletti on ihanaa ja kuka tahansa oppii tanssimaan, kun jaksaa harjoitella ja nähdä vaivaa!
 |
| Ballerinat |
torstai 4. elokuuta 2016
Takaisin tangon ääreen!
Hei ja tervehdys kesälaitumilta! Blogi on ollut vähän tuuliajolla henkilökohtaisista syistä johtuen, mutta nyt yritetään taas palata ruotuun! Syyskausi ei ole vielä alkanut meidän tanssikoulussamme, mutta työasiat pyörivät jo mielessä. Yritän kuumeisesti miettiä joulunäytöskuvioita ja toki ylipäätään tulevaa lukuvuotta!
Esititte minulle toiveen kirjoittaa kesäharjoittelusta, johon ajattelinkin pureutua tässä kirjoituksessani. Kesäloman loppu tosin häämöttää jo monella, mutta ajattelin muotoilla ajatukseni tulevaa syyskautta silmälläpitäen. Pohdin pitkään, miten tämän postauksen toteuttaisin. Olin aistivinani teidän lukijoitteni kaipailevan aika yksityiskohtaista treeniohjelmaa. Jotenkin sellaisen laatiminen tuntui minusta kuitenkin vaikealta teitä tuntematta, sillä minusta on hankala antaa tarkkoja ohjeita isolle määrälle ihmisiä, joiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia.
Joitain ohjenuoria pystyn kuitenkin antamaan. Pidän esimerkiksi itse omassa treenissäni tärkeänä sitä, että jokaiseen viikkoon pitäisi mahtua yksi lepopäivä, jolloin ei tehdä muuta treeniä kuin arkiliikuntaa - ei edes liikkuvuusharjoittelua. Sen lisäksi minusta itsestäni on tärkeää sisällyttää myös voima- ja liikkuvuustreeniä treeniviikkoon. Tanssituntien määrä vaihtelee hyvin yksilökohtaisesti, joten välttämättä esimerkiksi voimaharjoittelua ei pysty tekemään kovin usein. Sen vuoksi minusta kesä- tai ylipäätään loma-ajan treenissä kannattaisikin keskittyä niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyystreeniä, jota teen harvoin opetuskauden aikana. Joskus kannattaa myös mietttiä, pystyykö paljon treenaavana jaksottamaan harjoitteluaan sillä tavalla, että muutaman raskaan treeniviikon jälkeen olisi yksi kevyt treeniviikko. Tämän kevyen viikon aikana voi treenata, mutta vähemmän ja kevyemmin kuin raskaiden viikkojen aikana. Esimerkiksi voimaharjoittelussa olen huomannut, että treeni kulkee yleensä kevyen viikon jälkeen huomattavasti aikaisempaa paremmin ja pystyn nostamaan treenipainojakin! Levossahan lihakset ja osaaminen muutenkin kehittyvät, joten sitä ei todellakaan pidä aliarvioida!
Oma mielipiteeni pähkinänkuoressa on se, että kesällä kannattaa pitää muutama viikko kokonaan taukoa tanssitreenistä. Esimerkiksi oma kehoni tarvitsee pitkän lukuvuoden jälkeen lepoa, jonka uskon tekevän monelle muullekin tanssijalle hyvää. Minä pidän aina parin viikon jakson, jolloin jätän kaiken treenin pois ja nautin vain olostani. Parissa viikossa kunto ei romahda dramaattisesti, jos ei ihan vuodelepoon joudu, joten suosittelen sitä lämpimästi.
Kesällä on minusta tärkeää treenata myös muuta kuin tanssia sen takia, että kehoa on hyvä oppia käyttämään eri tavalla. Minä esimerkiksi kehotan aina oppilaitani esimerkiksi lenkkeilemään ulkona luonnossa, käymään pyöretkillä ja uimassa, sillä kaikki nämä lajit ovat hyviä treenimuotoja kesällä. Näitä kaikkia voi myös tehdä ulkona, mikä on minusta tärkeää. Liikkuvustreeniäkin on hyvä tehdä ulkona venytellen tai vaikka joogaten. Monella paikkakunnalla järjestetään myös puistojumppia, jotka eivät ole kovin kalliita tai jopa täysin ilmaisia.
Oma kesätreenini on ollut hyvin pitkälti edellä kuvatun laista. Alkukesän pyhitin täysin lepäämiseen, vaikka harrastinkin samalla hyötyliikuntaa. Keskikesällä puolestaan lenkkeilin ja tein voima- ja liikkuvuustreeniä, mutta aika maltillisesti. Nyt elokuun alussa olen itse palannut takaisin balettitangon ääreen ollakseni opetuskunnossa kauden alkaessa. Lisäksi olen lisännyt voimatreenejäni.
PS. Kirjoittelen myöhemmin baletin aloittamisesta, onko teillä jotain vinkkejä asiasta? :)
Esititte minulle toiveen kirjoittaa kesäharjoittelusta, johon ajattelinkin pureutua tässä kirjoituksessani. Kesäloman loppu tosin häämöttää jo monella, mutta ajattelin muotoilla ajatukseni tulevaa syyskautta silmälläpitäen. Pohdin pitkään, miten tämän postauksen toteuttaisin. Olin aistivinani teidän lukijoitteni kaipailevan aika yksityiskohtaista treeniohjelmaa. Jotenkin sellaisen laatiminen tuntui minusta kuitenkin vaikealta teitä tuntematta, sillä minusta on hankala antaa tarkkoja ohjeita isolle määrälle ihmisiä, joiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia.
Joitain ohjenuoria pystyn kuitenkin antamaan. Pidän esimerkiksi itse omassa treenissäni tärkeänä sitä, että jokaiseen viikkoon pitäisi mahtua yksi lepopäivä, jolloin ei tehdä muuta treeniä kuin arkiliikuntaa - ei edes liikkuvuusharjoittelua. Sen lisäksi minusta itsestäni on tärkeää sisällyttää myös voima- ja liikkuvuustreeniä treeniviikkoon. Tanssituntien määrä vaihtelee hyvin yksilökohtaisesti, joten välttämättä esimerkiksi voimaharjoittelua ei pysty tekemään kovin usein. Sen vuoksi minusta kesä- tai ylipäätään loma-ajan treenissä kannattaisikin keskittyä niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyystreeniä, jota teen harvoin opetuskauden aikana. Joskus kannattaa myös mietttiä, pystyykö paljon treenaavana jaksottamaan harjoitteluaan sillä tavalla, että muutaman raskaan treeniviikon jälkeen olisi yksi kevyt treeniviikko. Tämän kevyen viikon aikana voi treenata, mutta vähemmän ja kevyemmin kuin raskaiden viikkojen aikana. Esimerkiksi voimaharjoittelussa olen huomannut, että treeni kulkee yleensä kevyen viikon jälkeen huomattavasti aikaisempaa paremmin ja pystyn nostamaan treenipainojakin! Levossahan lihakset ja osaaminen muutenkin kehittyvät, joten sitä ei todellakaan pidä aliarvioida!
 |
| Kuva |
Oma mielipiteeni pähkinänkuoressa on se, että kesällä kannattaa pitää muutama viikko kokonaan taukoa tanssitreenistä. Esimerkiksi oma kehoni tarvitsee pitkän lukuvuoden jälkeen lepoa, jonka uskon tekevän monelle muullekin tanssijalle hyvää. Minä pidän aina parin viikon jakson, jolloin jätän kaiken treenin pois ja nautin vain olostani. Parissa viikossa kunto ei romahda dramaattisesti, jos ei ihan vuodelepoon joudu, joten suosittelen sitä lämpimästi.
Kesällä on minusta tärkeää treenata myös muuta kuin tanssia sen takia, että kehoa on hyvä oppia käyttämään eri tavalla. Minä esimerkiksi kehotan aina oppilaitani esimerkiksi lenkkeilemään ulkona luonnossa, käymään pyöretkillä ja uimassa, sillä kaikki nämä lajit ovat hyviä treenimuotoja kesällä. Näitä kaikkia voi myös tehdä ulkona, mikä on minusta tärkeää. Liikkuvustreeniäkin on hyvä tehdä ulkona venytellen tai vaikka joogaten. Monella paikkakunnalla järjestetään myös puistojumppia, jotka eivät ole kovin kalliita tai jopa täysin ilmaisia.
Oma kesätreenini on ollut hyvin pitkälti edellä kuvatun laista. Alkukesän pyhitin täysin lepäämiseen, vaikka harrastinkin samalla hyötyliikuntaa. Keskikesällä puolestaan lenkkeilin ja tein voima- ja liikkuvuustreeniä, mutta aika maltillisesti. Nyt elokuun alussa olen itse palannut takaisin balettitangon ääreen ollakseni opetuskunnossa kauden alkaessa. Lisäksi olen lisännyt voimatreenejäni.
PS. Kirjoittelen myöhemmin baletin aloittamisesta, onko teillä jotain vinkkejä asiasta? :)
lauantai 4. kesäkuuta 2016
Lukuvuoden päätöstunnelmia
Johan on ollut pitkä kirjoitustauko! Kulunut lukuvuosi oli omalla kohdallani raskas ja voimavarat koetuksella. Blogi ja te lukijat olette olleet useasti mielessäni, mutta kirjoittaminen on tuntunut vaikealta. Mitä pitempi tauko sitä hankalampi paluu päätee ainakin omalla kohdallani, mutta täällä taas ollaan!
Lukuvuosi on jo varmasti kaikissa tanssikouluissa saatu viimeistään nyt päätökseen; tosin kesätuntejahan järjestetään monissa kouluissa! Helsingin kansainvälinen balettikilpailu vierähti samoin kuin tanssin päivä ja monet muut tanssitapahtumat, kevätnäytöksistä puhumattakaan! Koska lukuvuosi oli omalla kohdallani kiireinen, ehdin vasta näin lauantai-illan kunniaksi syventyä katsomaan Kansallisbaletin Pieni merenneito -balettia. Täytyy todeta, että Erika Turusen luomat merenneitoasut ovat visuaalisesti aivan mykistyttäviä! En ole ihan varma, mitä mieltä olen kertojaäänen käyttämistä (samaa keinoahan koreografi Kenneth Greve käytti myös Lumikuningattaressa). Pohdin jälleen kerran, selkeyttääkö kertoja baletin tarinaa vai viekö se pois katsojan omaa tulkintaa aiheesta. Tarinan juonenhan voi lukea käsiohjelmasta, mutta minusta on baletin aikana ihanaa rakentaa oma käsitys tarinasta eikä minua haittaa, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät heti aukeaisikaan. Mitä mieltä te olette?
Mitä sinulle kuuluu? Mistä aiheesta haluaisit lukea blogistani? :)
Lukuvuosi on jo varmasti kaikissa tanssikouluissa saatu viimeistään nyt päätökseen; tosin kesätuntejahan järjestetään monissa kouluissa! Helsingin kansainvälinen balettikilpailu vierähti samoin kuin tanssin päivä ja monet muut tanssitapahtumat, kevätnäytöksistä puhumattakaan! Koska lukuvuosi oli omalla kohdallani kiireinen, ehdin vasta näin lauantai-illan kunniaksi syventyä katsomaan Kansallisbaletin Pieni merenneito -balettia. Täytyy todeta, että Erika Turusen luomat merenneitoasut ovat visuaalisesti aivan mykistyttäviä! En ole ihan varma, mitä mieltä olen kertojaäänen käyttämistä (samaa keinoahan koreografi Kenneth Greve käytti myös Lumikuningattaressa). Pohdin jälleen kerran, selkeyttääkö kertoja baletin tarinaa vai viekö se pois katsojan omaa tulkintaa aiheesta. Tarinan juonenhan voi lukea käsiohjelmasta, mutta minusta on baletin aikana ihanaa rakentaa oma käsitys tarinasta eikä minua haittaa, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät heti aukeaisikaan. Mitä mieltä te olette?
 |
| Pieni merenneito |
lauantai 30. tammikuuta 2016
Mitä baletinopettaja tekee ennen tuntia?
Tuntuu siltä, että aloitan nykyään aina blogikirjoitukseni valittelemalla aikapulaa. Niinpä ajattelin tällä kertaa siirtyä suoraan asiaan, kun meillä jokaisella kuitenkin on ne samat 24 vuorokaudessa! Sen verran vinkkaan tulevasta, että tarkoitukseni on kirjoittaa eteen- ja taaksetaivutuksista jossain vaiheessa! Koska blogiini näyttää päivittäin eksyvän varsin mukava määrä ihmisiä, tahtoisin kuulla, mikäli teillä blogini lukijoilla on jotain postaustoiveita tai kysymyksiä, joihin kaipailette vastauksia?
Rupesin tällä viikolla pohtimaan omia rutiinejani ennen balettituntia ja sitä, miten ne poikkeavat niistä ajoista, kun olin itse balettioppilas. Balettioppilaana tulin aina kyllä hyvissä ajoin paikan päälle pysytäkseni vaihtamaan vaatteet sekä lämmittelemään ennen tunnin alkua. Niihin aikoihin oma lämmittely tosin koostui lähinnä venytyksistä. Tärkeää oli myös nähdä kavereita ja vaihtaa kuulumisia ennen tuntia. Nyt kun opetan, ovat rutiinit hieman erilaisia.
Saavun yleensä aina vähintään puoli tuntia aikaisemmin opetuspaikalle, mikäli mitään yllättävää ei ole sattunut. Kerran esimerkiksi hyppäsin ajatuksissani väärään bussiin, jolloin aikataulut menivät luonnollisesti hieman sekaisin. Onneksi ehdin kuitenkin tuollakin kerralla ajoissa opettamaan, mikä lienee tärkeintä!
Heti vaatteet vaihdettuani ja täytettyäni juomapulloni tarkistan ensimmäiseksi musiikkilaitteiden toimintavalmiuden. Jos tulen jostain muualta kuin kotoa, saatan myös tässä vaiheessa syödä eväitä. Tämän jälkeen usein kertailen tuntisuunnitelmiani sekä mietin, mitä asioita kävimme edellisellä kerralla läpi. Jos käytän jollain tunnilla välineita tai rekvisiittaa, otan ne valmiiksi esiin.
Yritän aina lämmitellä ennen tuntien alkua. Minulla on tietynlainen runko omalle alkulämmittelylleni, mutta usein muokkaan sitä käytettävissä olevan ajan ja oman kehoni tarpeiden mukaan. Lämmittelyssäni pyrin luonnollisesti saamaan kehoni lämpimäksi sekä käymään läpi eri kehonosat ja niiden ääriliikeradat. Lisäksi teen tasapainoa kehittäviä liikkeitä.
Oman lämmittelyni jälkeen ehdin joskus vielä vilkaista omaa puhelintani, mutta aika usein tässä vaiheessa ensimmäinen tunti jo alkaa ja päästän oppilaat sisään saliin!
 |
| Tossumeri |
maanantai 11. tammikuuta 2016
Harjoittelusanasto, osa 2: Muita harjoittelukäsitteitä
Heipä hei ja mukavaa alkanutta vuotta 2016! Joululomat ovat kaikissa tanssikouluissa nyt ohi ja ajatukset on siirretty tulevaan! Tällä kertaa palaan viime vuonna aloittamaani harjoittelusanastoon; sarjan edellisen kirjoituksen luista ja lihaksista voi lukea täältä. Nyt käsittelen muita tanssin harjoitteluun liittyviä peruskäsitteitä. Lähteenä tekstiin olen käyttänyt Marja Putkiston kirjaa Mehthod Putkisto - Syväjumpalla notkeaksi, josta olen poiminut omasta mielestäni tärkeimpiä balettiin liittyviä käsitteitä.
Neutraalit asennot
Lantion neutraaliasento
Lantio ei känny eteen- eikä taaksepäin, vaan on neutraalissa keskiasennossa. Asento haetaan häntäluun, häpyluun ja istuinluiden kautta asettamalla nämä luut oikeaan linjaan. Lantion neutraaliasento tarvitaan ryhdin pohjaksi. Jos esimerkiksi häntäluu kääntyy väärään suuntaan ikään kuin eteenpäin kohti napaa, lannenotko oikenee ja sen myötä lonkat sekä polvet koukistuvat ja pää sekä hartiat työntyvät eteenpäin.
Selkärangan neutraaliasento
Leuka ei työnny eteen- eikä taaksepäin, vaan pysyy keskiasennossa. Oikea asento edellyttää niska- ja leukalihasten riittävää pituutta. Kun leuka asettuu oikeaan asentoonsa, myös kielilihaksen kanta asettuu oikein lepäämään leuan pohjalle.
Ydintuki
Ydintuki on kehon tasapainoon, tukeen ja voimaan liittyvä käsite, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ydintuki vaatii kehon asentojen vakauttamiseen tarvittavien lihasten hallintaa. Ydintuki koostuu reiden takaosan lihasten, lähentäjien, syvien pakaralihasten, lonkan koukistajien, vatsalihaskorsetin, lantionpohjan lihasten ja pallean yhteistyöstä. Ydintuki näkyy tanssijan kyvyssä hakea tai säilyttää lantion ja selkärangan neutraaliasentoja sekä käyttää kehon keskustaa liikkeiden tukivoimapisteenä.
Tukivoimapiste
Vakauttamiseen ja tukeen liittyvä käsite. Paikka tai piste, jossa käytetään hyväksi oman kehon painoa maan vetovoiman vastustamisessa. Tukivoimapisteet voivat olla kehon sisällä tai sen ulkopuolella. Tukivoimapiste on määriteltävä jokaisen liikkeen kohdalla aina erikseen; niitä tasapainotetaan, syvennetään tai kohdistetaan tukivoimapisteitä vasten. Niitä vasten luodaan liikkeelle myös vastasuuntainen liiike, joka maksimoi liikettä esimerkiksi venytyksissä.
Katseen keskittäminen
Katseen keskittäminen liittyy vartalon keskuslinjaan sekä liikkeiden sitomiseen kehon ydintukeen. Katseen keskittäminen liittyy baletissa usein pirueteissa pisteen tai spotin ottamiseen, mikä helpottaa pyörimistä.
Kehon keskustuntuma
Tuntuma kehon keskuslinjaan, joka liittyy kehon ydintukeen. Liikkeet kootaan ja tuetaan sekä syvyys- että pystysuunnassa kehon keskuslinjaa kohti. Keskustuntuma on apuna kaikessa liikkumisessa ja olemisessa sekä ryhdin säilyttämisessä.
Sokeat pisteet
Kehon kohdat, joihin on vaikea saada tuntumaa. Liikeradat, jotka tuntuvat täysin vierailta. Sokeat pisteet liittyvät usein kireisiin lihaksiin ja lihasmuistiin. Kehon liikeratoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti vasta silloin, kun pystytään aktivoimaan sokeat alueet.
Tunto- ja liikehermojen toimintamekanismi
Aivot lähettävät keskushermoston kautta informaatiota lihasten liikehermoihin. Tuntohermot käsittelevät tuntoaisteista tulevia viestejä. Informaation kulku on jatkuvaa ja automaattista. Toistuvat harjoitukset vaikuttavat keskushermoston kykyyn ottaa vastaan tietoa.
Löytyykö sinun kehostasi sokeita pisteitä? :)
Neutraalit asennot
Lantion neutraaliasento
Lantio ei känny eteen- eikä taaksepäin, vaan on neutraalissa keskiasennossa. Asento haetaan häntäluun, häpyluun ja istuinluiden kautta asettamalla nämä luut oikeaan linjaan. Lantion neutraaliasento tarvitaan ryhdin pohjaksi. Jos esimerkiksi häntäluu kääntyy väärään suuntaan ikään kuin eteenpäin kohti napaa, lannenotko oikenee ja sen myötä lonkat sekä polvet koukistuvat ja pää sekä hartiat työntyvät eteenpäin.
 |
| Neutraaliasento ja huono ryhti |
Selkärangan neutraaliasento
Leuka ei työnny eteen- eikä taaksepäin, vaan pysyy keskiasennossa. Oikea asento edellyttää niska- ja leukalihasten riittävää pituutta. Kun leuka asettuu oikeaan asentoonsa, myös kielilihaksen kanta asettuu oikein lepäämään leuan pohjalle.
Ydintuki
Ydintuki on kehon tasapainoon, tukeen ja voimaan liittyvä käsite, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ydintuki vaatii kehon asentojen vakauttamiseen tarvittavien lihasten hallintaa. Ydintuki koostuu reiden takaosan lihasten, lähentäjien, syvien pakaralihasten, lonkan koukistajien, vatsalihaskorsetin, lantionpohjan lihasten ja pallean yhteistyöstä. Ydintuki näkyy tanssijan kyvyssä hakea tai säilyttää lantion ja selkärangan neutraaliasentoja sekä käyttää kehon keskustaa liikkeiden tukivoimapisteenä.
 |
| Ydintukiharjoituksia |
Tukivoimapiste
Vakauttamiseen ja tukeen liittyvä käsite. Paikka tai piste, jossa käytetään hyväksi oman kehon painoa maan vetovoiman vastustamisessa. Tukivoimapisteet voivat olla kehon sisällä tai sen ulkopuolella. Tukivoimapiste on määriteltävä jokaisen liikkeen kohdalla aina erikseen; niitä tasapainotetaan, syvennetään tai kohdistetaan tukivoimapisteitä vasten. Niitä vasten luodaan liikkeelle myös vastasuuntainen liiike, joka maksimoi liikettä esimerkiksi venytyksissä.
Katseen keskittäminen
Katseen keskittäminen liittyy vartalon keskuslinjaan sekä liikkeiden sitomiseen kehon ydintukeen. Katseen keskittäminen liittyy baletissa usein pirueteissa pisteen tai spotin ottamiseen, mikä helpottaa pyörimistä.
 |
| Piruetti |
Kehon keskustuntuma
Tuntuma kehon keskuslinjaan, joka liittyy kehon ydintukeen. Liikkeet kootaan ja tuetaan sekä syvyys- että pystysuunnassa kehon keskuslinjaa kohti. Keskustuntuma on apuna kaikessa liikkumisessa ja olemisessa sekä ryhdin säilyttämisessä.
Sokeat pisteet
Kehon kohdat, joihin on vaikea saada tuntumaa. Liikeradat, jotka tuntuvat täysin vierailta. Sokeat pisteet liittyvät usein kireisiin lihaksiin ja lihasmuistiin. Kehon liikeratoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti vasta silloin, kun pystytään aktivoimaan sokeat alueet.
Tunto- ja liikehermojen toimintamekanismi
Aivot lähettävät keskushermoston kautta informaatiota lihasten liikehermoihin. Tuntohermot käsittelevät tuntoaisteista tulevia viestejä. Informaation kulku on jatkuvaa ja automaattista. Toistuvat harjoitukset vaikuttavat keskushermoston kykyyn ottaa vastaan tietoa.
Löytyykö sinun kehostasi sokeita pisteitä? :)
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
Vinkkejä!
Näin sunnuntain ja Lucian päivän ratoksi ajattelin ilahduttaa teitä muutamalla vinkillä! Mikäli ette ole jo tutustuneet Royal Ballet'n muutama viikko sitten livenä lähettyihin Pähkinänsärkijän harjoituksiin, löydätte videon täältä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan! :)
Tiedättehän myös, että joulupäivänä YLE Teemalta tulee Lumikuningatar-baletti, joka on kuvattu syksyllä 2014. Taltioinnissa nähdään päärooleissa isoäitinä näyttelijä Krista Kosonen, Kerttuna ensitanssija Maria Baranova, Kaina ensitanssija Sergei Popov ja Lumikuningattarena ensitanssija Tiina Myllymäki. Tämä sama Lumikuningatar-baletin taltiointi esitettiin myös Finnkinon elokuvateattereissa keväällä 2015.
Tiedättehän myös, että joulupäivänä YLE Teemalta tulee Lumikuningatar-baletti, joka on kuvattu syksyllä 2014. Taltioinnissa nähdään päärooleissa isoäitinä näyttelijä Krista Kosonen, Kerttuna ensitanssija Maria Baranova, Kaina ensitanssija Sergei Popov ja Lumikuningattarena ensitanssija Tiina Myllymäki. Tämä sama Lumikuningatar-baletin taltiointi esitettiin myös Finnkinon elokuvateattereissa keväällä 2015.
 |
| Lumikuningatar |
lauantai 12. joulukuuta 2015
Open joulutohinat
Huh, venähtipä bloggaustauko pitkäksi! Blogi ja te lukijat olette kyllä olleet mielessäni, mutta tämä syksy on ollut huomattavasti normaalia kiireisempi omalla kohdallani! Kohta kuitenkin koittaa joululoma, jolloin blogillekin on taas enemmän aikaa! Muutama toive on edelleen toteuttamatta, mutta uusiakin saa mielellään esittää! :)
Loppusyksy on omalla kohdallani vierähtänyt lähinnä oppilasnäytösvalmistelujen parissa. Koreografioiden laatimisen sekä harjoittamisen lisäksi opettaja kun huolehtii niin puvustuksesta kuin näytöksen käytännönkin asioista. Siinä vaiheessa kun näytöstä edeltävänä iltana opetusten jälkeen vielä viimeistelee tyllihameita, alkaa olla kieltämättä aika lailla kaikkensa antanut olo! Olen yleensä kova stressaamaan näytöksistä, sillä tietenkin toivon niiden aina sujuvan hyvin ja oppilaiden kokevan onnistumisen elämyksiä. Tänä vuonna olen yrittänyt ottaa hieman rauhallisemmin, sillä sekä minä että oppilaat emme voi tehdä enempää kuin parhaamme! Kaikesta yrittämisestäni huolimatta uni ei kyllä oikein tullut silmään näytöstä edeltävänä iltana. ;)
Miten teidän näytöksenne ovat sujuneet? :)
Loppusyksy on omalla kohdallani vierähtänyt lähinnä oppilasnäytösvalmistelujen parissa. Koreografioiden laatimisen sekä harjoittamisen lisäksi opettaja kun huolehtii niin puvustuksesta kuin näytöksen käytännönkin asioista. Siinä vaiheessa kun näytöstä edeltävänä iltana opetusten jälkeen vielä viimeistelee tyllihameita, alkaa olla kieltämättä aika lailla kaikkensa antanut olo! Olen yleensä kova stressaamaan näytöksistä, sillä tietenkin toivon niiden aina sujuvan hyvin ja oppilaiden kokevan onnistumisen elämyksiä. Tänä vuonna olen yrittänyt ottaa hieman rauhallisemmin, sillä sekä minä että oppilaat emme voi tehdä enempää kuin parhaamme! Kaikesta yrittämisestäni huolimatta uni ei kyllä oikein tullut silmään näytöstä edeltävänä iltana. ;)
 |
| Pähkinänsärkijä |
Miten teidän näytöksenne ovat sujuneet? :)
torstai 1. lokakuuta 2015
World Ballet Day!
Mahtavaa lokakuun ensimmäistä päivää ja World Ballet Daytä! Tästä linkistä voi seurata aamuyöhön saakka maailman eri seurueiden harjoituksia. Matka alkoi Australiasta, jatkui Moskovaan ja seuraavaksi suunnataan Englannin kautta Kanadaan! Koko show päättyy Yhdysvaltoihin!
Jos tällainen päivä olisi ollut silloin, kun harrastin balettia, olisin varmasti ollut nenä kiinni ruudussa koko ajan. Ihan hauska kuitenkin seurata tanssijoiden arkea näin aikuisena ja ammattilaisenakin, joskaan en ihan koko päivää aio (tai edes voi) katsoa. :)
Aiotteko te seurata lähetystä? :)
Jos tällainen päivä olisi ollut silloin, kun harrastin balettia, olisin varmasti ollut nenä kiinni ruudussa koko ajan. Ihan hauska kuitenkin seurata tanssijoiden arkea näin aikuisena ja ammattilaisenakin, joskaan en ihan koko päivää aio (tai edes voi) katsoa. :)
 |
| World Ballet Day |
Aiotteko te seurata lähetystä? :)
tiistai 22. syyskuuta 2015
Harjoittelusanasto, osa 1: Luut ja lihakset
Huomasin blogeja selatessani, että välttämättä kaikki opettajien käyttämät termit tai sanat eivät ole oppilaille tuttuja. Niinpä ajattelin koostaa pienen harjoittelusanaston asioista, jotka ovat minun mielestäni tärkeitä balettiharjoittelussa. Varsinaisia balettiliikkeitä en kasannut tähän sanastoon, mutta voin tehdä sellaisen myöhemmin. Tässä harjoittelusanaston ensimmäisessä osassa käyn läpi luihin ja lihaksiin liittyviä käsitteitä.
Luut
Selkäranka (columna vertebralis, spina vertebralis)
Selän keskellä kulkeva 24 selkänikamasta muodostuva jono, joka alkaa kallosta silmien sekä korvien korkeudelta ja kulkee ritakehän pohjalla, kylkiluiden välistä sekä edelleen vyötärön ja lantion kautta alas häntäluuhun asti. Selkärangan keskellä kulkee selkäydin, joka on osa keskushermostoa. Selkäranka jaetaan kaula-, rinta- ja lannerankaan. Baletissa sekä tanssissa ylipäätään pitäisi mielestäni hahmottaa myös selkärangan etuosa (vatsan puoli) sekä sen takaosa (selkäpuoli)
Lantio (os pelvis)
Lantio on alaraajojen ja selän välissä oleva anatominen alue, jonka tukirangan muodostaa luinen lantiorengas. Lantio muodostuu kahdesta suoliluusta (os ilium), joita yhdistää takana ristiluu (os sacrum). Suoliluut muodostavat lantion yläpuoliskon. Näihin kaareviin luihin kiinnitty useita eri lihaksia, kuten vatsalihakset, iso pakaralihas, leveä selkälihas sekä reiden ulkosyrjän lihakset.
Istuinluut (os ischium), eli istuinkyhmyt sijaitsevat molempien lantionpuolikkaiden alaosassa. Niihin kiinnittyvät reiden takaosan suuret lihakset sekä reiden sisäosan lihakset, joilla on ratkaiseva merkitys lantion asentoon. Istuessa kehon painon tulisi olla istuinluiden päällä.
Häpyluu (os pubis) sijaitsee lantion ala- ja etuosassa. Se on vatsalihasten alin kiinnityspiste.
Ristiluu on viiden nikaman yhteenliittymä - kiilamainen, kovera luu. Se on etupuoleltaan tasainen ja takapuoleltaan rosoinen. Nikamien yhtymäkohdassa on pienet aukot, joiden läpi selkäydinhermot kulkevat. Ristiluu yhdistyy lantioon sen molemmilla sivuilla sijaitseviin suoliluuniveliin vahvojen nivelsiteiden avulla, jotka joustavat liikkeen mukaan. Ristiluu kuuluu selkärankaan ja on osa lantiota; usein siitä käytetään käsitettä ristiselän alue.
Häntäluu (os coccygis) on ristiselän jatkona muodostaen selkärangan alimmat nikamat. Lantionpohjan lihakset liikuttavat sitä.
Lihakset
Lihaskudos muodostuu lihassyistä, eli -soluista, jotka puolestaan koostuvat pienemmistä lihassäikeistä. Sidekudos antaa lihakselle sen muodon. Päällekkäisiä lihaskerroksia erottaa toisistaan sidekudoskerros. Lihakset kiinnittyvät luihin jänteillä, joissa on tuntoreseptoreita. Nämä reseptorit välittävät viestejä kehon asennoista.
Lantionpohjan lihakset (m. diaphragma pelvis)
Syvät lantion lihakset sijaitsevat häntäluun, istuinluiden ja häpyluun välissä. Lantionpohjan lihakset tukevat kaikkia häntäluusta lähteviä liikkeitä. Ne tukevat lisäksi vatsalihasten toimintaa. Osaa lantionpohjan lihaksista kutsutaan "lantion palleaksi", sillä ne kulkevat poikittain lantion pohjassa ja muodostavat ikään kuin koko lantiota ja vartaloa altapäin kannattavan lattian.
Lonkan koukistajalihakset (m. iliopsoas)
Lonkankoukistajaon syvällä oleva lihas, joka koukistaa lonkkaniveltä. Se muodostuu lihaksista m. psoas major, m. psoas minor (joka esiintyy ainoastaan noin 50%:lla ihmisväestöstä) ja m. iliacus. Lonkan koukistajalihakset yhdistävät jalat lantioon ja selkärankaan. Supistuessaan ne kääntävät lonkkaa.
Vatsalihakset
Poikittainen vatsalihas (m. transversus abdominis) muodostaa syvimmän vatsalihaskerroksen. Sen lihassyyt kulkevat vaakasuorasti vartalon takaa etupuolelle kiinnittyen rintakehän alaosaan ja lonkan yläosaan.
Sisempi vino vatsalihas (m. internal obliues) muodostaa seuraavan vatsalihaskerroksen. Sen lihassyyt kulkevat viuhkamaisesti vinottain nivustaipeesta ja suoliluun harjasta ylöspäin kiinnittyen vatsan etupuolelle.
Ulompi vino vatsalihas (m. external obliues) on uloimpana oleva vatsalihaskerros. Lihassyyt kulkevat vinottain alaspäin ja kiinnittyvät kylkiluiden sivulle sekä vatsan etuosaan.
Suora vatsalihas (m. rectus abdominis) on sisemmän ja uloimman vinon vatsalihaksen välissä oleva lihas, jonka lihassyyt kulkevat pystysuoraan. Lihakset kiinnittyvät leveään jänteeseen, joka kulkee pystysuorassa vatsan keskellä jakaen sen kahteen osaan. Siihen kuuluu lisäksi kuusi muuta jännettä, jotka kulkevat lihaksen poikki vaakasuorasti muodostaen kuusi palaa - niin sanotun six packin. Sidekudos liittää kaikki vatsalihakset toisiinsa.
Vatsalihaskorsetti on vatsa- ja selkälihasten muodostama rintakehän ja lantion välisen tilan, eli vyötärön, tukiliivi. Se muodostuu vatsa- ja selkälihasten (esimerkiksi pienet joulukuusen muotoa muistuttavat mutlifidus-lihakset) sekä lonkan koukistajalihasten yhteistyöstä. Vatsalihaskorsetista voidaan käyttää myös termiä ydintuki.
Syvät vatsalihakset yhdessä selkälihasten kanssa ovat tärkeitä vartalon asennon tasapainottajia, jotka auttavat pitämään rintakehän ja lantion oikeilla paikoillaan toisiinsa nähden. Vartalo pysyy siis luotisuorassa linjassa sen avulla. Vatsalihaskorsetin tulisikin aina aktivoitua ensimmäisenä kaikissa liikkeissä, jotta selkäranka pysyisi tuettuna ja neutraaliasennossaan.
Mitä mieltä olette, tuntuuko sanasto hyödylliseltä? :)
Luut
Selkäranka (columna vertebralis, spina vertebralis)
Selän keskellä kulkeva 24 selkänikamasta muodostuva jono, joka alkaa kallosta silmien sekä korvien korkeudelta ja kulkee ritakehän pohjalla, kylkiluiden välistä sekä edelleen vyötärön ja lantion kautta alas häntäluuhun asti. Selkärangan keskellä kulkee selkäydin, joka on osa keskushermostoa. Selkäranka jaetaan kaula-, rinta- ja lannerankaan. Baletissa sekä tanssissa ylipäätään pitäisi mielestäni hahmottaa myös selkärangan etuosa (vatsan puoli) sekä sen takaosa (selkäpuoli)
 |
| Selkäranka |
Lantio (os pelvis)
Lantio on alaraajojen ja selän välissä oleva anatominen alue, jonka tukirangan muodostaa luinen lantiorengas. Lantio muodostuu kahdesta suoliluusta (os ilium), joita yhdistää takana ristiluu (os sacrum). Suoliluut muodostavat lantion yläpuoliskon. Näihin kaareviin luihin kiinnitty useita eri lihaksia, kuten vatsalihakset, iso pakaralihas, leveä selkälihas sekä reiden ulkosyrjän lihakset.
Istuinluut (os ischium), eli istuinkyhmyt sijaitsevat molempien lantionpuolikkaiden alaosassa. Niihin kiinnittyvät reiden takaosan suuret lihakset sekä reiden sisäosan lihakset, joilla on ratkaiseva merkitys lantion asentoon. Istuessa kehon painon tulisi olla istuinluiden päällä.
Häpyluu (os pubis) sijaitsee lantion ala- ja etuosassa. Se on vatsalihasten alin kiinnityspiste.
Ristiluu on viiden nikaman yhteenliittymä - kiilamainen, kovera luu. Se on etupuoleltaan tasainen ja takapuoleltaan rosoinen. Nikamien yhtymäkohdassa on pienet aukot, joiden läpi selkäydinhermot kulkevat. Ristiluu yhdistyy lantioon sen molemmilla sivuilla sijaitseviin suoliluuniveliin vahvojen nivelsiteiden avulla, jotka joustavat liikkeen mukaan. Ristiluu kuuluu selkärankaan ja on osa lantiota; usein siitä käytetään käsitettä ristiselän alue.
Häntäluu (os coccygis) on ristiselän jatkona muodostaen selkärangan alimmat nikamat. Lantionpohjan lihakset liikuttavat sitä.
Lihakset
Lihaskudos muodostuu lihassyistä, eli -soluista, jotka puolestaan koostuvat pienemmistä lihassäikeistä. Sidekudos antaa lihakselle sen muodon. Päällekkäisiä lihaskerroksia erottaa toisistaan sidekudoskerros. Lihakset kiinnittyvät luihin jänteillä, joissa on tuntoreseptoreita. Nämä reseptorit välittävät viestejä kehon asennoista.
Lantionpohjan lihakset (m. diaphragma pelvis)
Syvät lantion lihakset sijaitsevat häntäluun, istuinluiden ja häpyluun välissä. Lantionpohjan lihakset tukevat kaikkia häntäluusta lähteviä liikkeitä. Ne tukevat lisäksi vatsalihasten toimintaa. Osaa lantionpohjan lihaksista kutsutaan "lantion palleaksi", sillä ne kulkevat poikittain lantion pohjassa ja muodostavat ikään kuin koko lantiota ja vartaloa altapäin kannattavan lattian.
Lonkan koukistajalihakset (m. iliopsoas)
Lonkankoukistajaon syvällä oleva lihas, joka koukistaa lonkkaniveltä. Se muodostuu lihaksista m. psoas major, m. psoas minor (joka esiintyy ainoastaan noin 50%:lla ihmisväestöstä) ja m. iliacus. Lonkan koukistajalihakset yhdistävät jalat lantioon ja selkärankaan. Supistuessaan ne kääntävät lonkkaa.
Vatsalihakset
Poikittainen vatsalihas (m. transversus abdominis) muodostaa syvimmän vatsalihaskerroksen. Sen lihassyyt kulkevat vaakasuorasti vartalon takaa etupuolelle kiinnittyen rintakehän alaosaan ja lonkan yläosaan.
Sisempi vino vatsalihas (m. internal obliues) muodostaa seuraavan vatsalihaskerroksen. Sen lihassyyt kulkevat viuhkamaisesti vinottain nivustaipeesta ja suoliluun harjasta ylöspäin kiinnittyen vatsan etupuolelle.
Ulompi vino vatsalihas (m. external obliues) on uloimpana oleva vatsalihaskerros. Lihassyyt kulkevat vinottain alaspäin ja kiinnittyvät kylkiluiden sivulle sekä vatsan etuosaan.
Suora vatsalihas (m. rectus abdominis) on sisemmän ja uloimman vinon vatsalihaksen välissä oleva lihas, jonka lihassyyt kulkevat pystysuoraan. Lihakset kiinnittyvät leveään jänteeseen, joka kulkee pystysuorassa vatsan keskellä jakaen sen kahteen osaan. Siihen kuuluu lisäksi kuusi muuta jännettä, jotka kulkevat lihaksen poikki vaakasuorasti muodostaen kuusi palaa - niin sanotun six packin. Sidekudos liittää kaikki vatsalihakset toisiinsa.
 |
| Vatsalihakset |
Syvät vatsalihakset yhdessä selkälihasten kanssa ovat tärkeitä vartalon asennon tasapainottajia, jotka auttavat pitämään rintakehän ja lantion oikeilla paikoillaan toisiinsa nähden. Vartalo pysyy siis luotisuorassa linjassa sen avulla. Vatsalihaskorsetin tulisikin aina aktivoitua ensimmäisenä kaikissa liikkeissä, jotta selkäranka pysyisi tuettuna ja neutraaliasennossaan.
Mitä mieltä olette, tuntuuko sanasto hyödylliseltä? :)
torstai 10. syyskuuta 2015
Blogin synttärit!
10.9.2014 päätin aloittaa blogin kirjoittamisen. Olin jo pitkään pohtinut, miten tärkeää olisi tarjota ammattilaisen näkökulmasta ajankohtaista ja mahdollisimman oikeaa tietoa baletista suomen kielellä. Harrastajien pitämiä balettiblogejahan löytyy vuosi vuodelta entistä enemmän myös suomeksi, mutta mielestäni tilausta oli opettajan blogille! Kun itse harrastin balettia, nykyisenlaisesta internetin tietoviidakosta ei ollut tietoakaan ja kaikki tieto piti haalia sieltä sun täältä. Nykyään tietoa on saatavilla rajattomasti, mutta kaikki informaatio ei ole oikeaa tai ajantasaista. Koin tarvetta oikaista virheellisiä käsityksiä ja halusin lisäksi kertoa omia näkemyksiäni baletista.
Blogin kirjoittaminen on ollut antoisaa, ja etenkin vuorovaikutus lukijoiden kanssa innostaa minua kirjoittamaan! Blogissani on hämmästyttävän paljon päivittäisiä vierailuja ja lukijoitakin on kertynyt jo jokunen! Nostetaan siis malja yksivuotiaalle blogille ja siirretään ajatukset tulevaan!
Blogin kirjoittaminen on ollut antoisaa, ja etenkin vuorovaikutus lukijoiden kanssa innostaa minua kirjoittamaan! Blogissani on hämmästyttävän paljon päivittäisiä vierailuja ja lukijoitakin on kertynyt jo jokunen! Nostetaan siis malja yksivuotiaalle blogille ja siirretään ajatukset tulevaan!
 |
| Synttärikakku |
maanantai 7. syyskuuta 2015
Hyvän opettajan mitta
Syyskuu on saapunut ja kausi on pyörähtänyt kunnolla käyntiin! Blogin yksivuotissynttärit lähestyvät jo kovaa vauhtia, mutta ennen niitä ajattelin vielä pohtia hyvän opettajan määrettä. Avaan tässä kirjoituksessa omaa käsitystäni hyvästä opettajasta, kertokaa tekin omanne! :)
Minun mielestäni hyvässä opettajassa on monta tärkeää ominaisuutta, mutta tärkeimpänä pidän opettajan innostusta opettamaansa asiaa kohtaan. Innostunut ja motivoitunut baletinopettaja löytää baletista aina uusia näkökulmia ja pitää omat ajatuksensa näin ollen tuoreina. Uskon, että mikäli opettaja on innoissaan baletista, tarttuu se jossain määrin myös oppilaisiin. Innostukseen liittyy mielestäni myös halu kehittyä eteenpäin opettajana. Toisia opettaessaan opettaja opettaa myös itseään ja oppii jatkuvasti uutta. En usko opettajan voivan koskaan olla täysin tyytyväinen itseensä opettajana, sillä rima nousee koko ajan. Opettajuus - niin kuin oppiminenkin - ovat jatkuvia prosesseja, joissa haasteet eivät lopu koskaan kesken. Opettajakin on ikuinen oppija!
Hyvä opettaja on mielestäni myös empaattinen. Minä välitän aidosti kaikista oppilaistani ja haluan heidän parastaan. Minä tahdon oppilaitteni kehittyvän tanssijoina ja haluan heidän myös nauttivan oppimisprosessista. Yritän parhaani mukaan samastua oppilaideni tilanteeseen oppijoina ja auttaa heitä. En usko, että lannistamalla saadaan tuloksia, minä uskon kannustamisen voimaan. Minusta on tärkeää, että oppilas tietää heikkouksiensa lisäksi myös omat vahvuutensa. Eräs kollega käytti mielestäni hienosti opettajasta termiä vierelläkulkija. Opettaja kulkee oppilaan vierellä joskus varsin kivikkoisenkin matkan pyrkien auttamaan oppilasta kehittymään ja saavuttamaan tavoitteensa matkan varrella.
Minulle opettajana on myös tärkeää se, että oppilaat oppivat ymmärtämään asioiden syy - seuraussuhteita. Minusta oppilaan pitää tietää, mihin jonkin liikkeen osaaminen myöhemmin johtaa. Haluan oppilaiden olevan aktiivisia ja kannustan heitä kysymään ja kommentoimaan opettamiani asioita tunnilla. Minusta on tärkeää ymmärtää, jotta voi oppia.
Nyt on teidän vuoronne! Millainen sinun mielestäsi on hyvä opettaja? :)
Minun mielestäni hyvässä opettajassa on monta tärkeää ominaisuutta, mutta tärkeimpänä pidän opettajan innostusta opettamaansa asiaa kohtaan. Innostunut ja motivoitunut baletinopettaja löytää baletista aina uusia näkökulmia ja pitää omat ajatuksensa näin ollen tuoreina. Uskon, että mikäli opettaja on innoissaan baletista, tarttuu se jossain määrin myös oppilaisiin. Innostukseen liittyy mielestäni myös halu kehittyä eteenpäin opettajana. Toisia opettaessaan opettaja opettaa myös itseään ja oppii jatkuvasti uutta. En usko opettajan voivan koskaan olla täysin tyytyväinen itseensä opettajana, sillä rima nousee koko ajan. Opettajuus - niin kuin oppiminenkin - ovat jatkuvia prosesseja, joissa haasteet eivät lopu koskaan kesken. Opettajakin on ikuinen oppija!
Hyvä opettaja on mielestäni myös empaattinen. Minä välitän aidosti kaikista oppilaistani ja haluan heidän parastaan. Minä tahdon oppilaitteni kehittyvän tanssijoina ja haluan heidän myös nauttivan oppimisprosessista. Yritän parhaani mukaan samastua oppilaideni tilanteeseen oppijoina ja auttaa heitä. En usko, että lannistamalla saadaan tuloksia, minä uskon kannustamisen voimaan. Minusta on tärkeää, että oppilas tietää heikkouksiensa lisäksi myös omat vahvuutensa. Eräs kollega käytti mielestäni hienosti opettajasta termiä vierelläkulkija. Opettaja kulkee oppilaan vierellä joskus varsin kivikkoisenkin matkan pyrkien auttamaan oppilasta kehittymään ja saavuttamaan tavoitteensa matkan varrella.
Minulle opettajana on myös tärkeää se, että oppilaat oppivat ymmärtämään asioiden syy - seuraussuhteita. Minusta oppilaan pitää tietää, mihin jonkin liikkeen osaaminen myöhemmin johtaa. Haluan oppilaiden olevan aktiivisia ja kannustan heitä kysymään ja kommentoimaan opettamiani asioita tunnilla. Minusta on tärkeää ymmärtää, jotta voi oppia.
 |
| Tavoitetta kerrakseen! |
torstai 27. elokuuta 2015
Onnistunut balettitunti
Sain toiveen kirjoittaa onnistuneesta balettitunnista opettajan näkökulmasta. Pureskelin aihetta pitkään, sillä jostain syystä koin vaikeaksi pukea omia ajatuksiani sanoiksi. Luulisin tämän johtuvan siitä, että onnistuneen balettitunnin aikana pääsen flow-tilaan, jota on hieman hankalaa analysoida jälkikäteen. Yritän kuitenkin!
Pidän omilla tunneillani vuorovaikutuksesta; minusta on ihanaa, kun oppilaat esittävät kysymyksiä ja kommentteja, joihin voimme yhdessä pureutua. Usein nimittäin jotain asiaa selittäessäni oivallan siitä itsekin jotain uutta, mikä on ihan mahtavaa! On hienoa innostua yhä uudelleen ja uudelleen samasta asiasta ja kaiken lisäksi parhaimmillaan löytää siihen uusi näkökulma Näin baletti pysyy mielenkiintoisena myös minulle opettajana enkä leipäänny selittämään samoja asioita.
Pimeimpään aikaan tuntuu välillä vaikealta lähteä töihin, kun väsyttää. On kuitenkin upeaa ja palkitsevaa, että työpäivän jälkeen usein koen oloni virkeämmäksi ja iloisemmaksi kuin töihin mennessä. Opettaminen on lisäksi niin kokonaisvaltaista ja mukaansatempaavaa, että sen aikana unohtuvat monet henkilökohtaiset murheet.
Luonnollisesti onnistuneeseen balettituntiin liittyy oppiminen. Jotkut asiat ovat sellaisia, ettei niitä opi hetkessä ja työn tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Oppimisen näkeminen pitkällä tai lyhyellä tähtäimellä on kuitenkin joka kerta sykähdyttävää, vaikka luonnollisesti en voi ottaa kaikkea kunniaa itselleni. Oppilashan työn tekee, minä vain autan häntä parhaani mukaan. Mieltäni kuitenkin lämmittävät oppilaiden kommentit hyvästä tunnista ja kun he itse kertovat oppineensa paljon uutta. Joskus nimittäin mietin, onko oma kokemukseni hyvästä tunnista sama kuin oppilaiden kokemus. Sellaisia tuntejakin nimittäin on, jolloin en saa laskuista ja musiikista mitään selvää sekä olen puheissani epäjohdonmukainen tai muuten epäselvä. Rohkaisenkin kaikkia antamaan opettajalle palautetta - rakentavaa kritiikkiä tai kiitosta, mikäli sellaiseen on aihetta!
Millainen on sinun mielestäsi onnistunut balettitunti? :)
Pidän omilla tunneillani vuorovaikutuksesta; minusta on ihanaa, kun oppilaat esittävät kysymyksiä ja kommentteja, joihin voimme yhdessä pureutua. Usein nimittäin jotain asiaa selittäessäni oivallan siitä itsekin jotain uutta, mikä on ihan mahtavaa! On hienoa innostua yhä uudelleen ja uudelleen samasta asiasta ja kaiken lisäksi parhaimmillaan löytää siihen uusi näkökulma Näin baletti pysyy mielenkiintoisena myös minulle opettajana enkä leipäänny selittämään samoja asioita.
 |
| Flow-tila |
Pimeimpään aikaan tuntuu välillä vaikealta lähteä töihin, kun väsyttää. On kuitenkin upeaa ja palkitsevaa, että työpäivän jälkeen usein koen oloni virkeämmäksi ja iloisemmaksi kuin töihin mennessä. Opettaminen on lisäksi niin kokonaisvaltaista ja mukaansatempaavaa, että sen aikana unohtuvat monet henkilökohtaiset murheet.
Luonnollisesti onnistuneeseen balettituntiin liittyy oppiminen. Jotkut asiat ovat sellaisia, ettei niitä opi hetkessä ja työn tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Oppimisen näkeminen pitkällä tai lyhyellä tähtäimellä on kuitenkin joka kerta sykähdyttävää, vaikka luonnollisesti en voi ottaa kaikkea kunniaa itselleni. Oppilashan työn tekee, minä vain autan häntä parhaani mukaan. Mieltäni kuitenkin lämmittävät oppilaiden kommentit hyvästä tunnista ja kun he itse kertovat oppineensa paljon uutta. Joskus nimittäin mietin, onko oma kokemukseni hyvästä tunnista sama kuin oppilaiden kokemus. Sellaisia tuntejakin nimittäin on, jolloin en saa laskuista ja musiikista mitään selvää sekä olen puheissani epäjohdonmukainen tai muuten epäselvä. Rohkaisenkin kaikkia antamaan opettajalle palautetta - rakentavaa kritiikkiä tai kiitosta, mikäli sellaiseen on aihetta!
Millainen on sinun mielestäsi onnistunut balettitunti? :)
maanantai 10. elokuuta 2015
Balettisyksy!
Pitkä ja rentouttava kesäloma on takana; nyt onkin jo aika suunnata ajatukset uuteen kauteen sekä uusiin haasteisiin! Vähän jännittää aloittaa taas opettaminen, tuntuu siltä, etten osaa enää ollenkaan! Ensimmäiset viikot ovat myös sen vuoksi jänittäviä, kun tunneille tulee uusia oppilaita ja usein alkaa myös kokonaan uusia ryhmiä! Toivotaan, että syyslukukausi on antoisa ja sujuu kuin tanssi! ;)
Omat treenini ovat olleet varsin vähäiset näin kesällä, mutta toivon nyt saavani kiinni arjen lisäksi myös treenirutiineista. Saa tosin nähdä, miten ensimmäiset balettitunnit sujuvat kesäterässä!
Mitä te odotatte uudelta lukuvuodelta? :)
 |
| New Jersey Ballet |
Omat treenini ovat olleet varsin vähäiset näin kesällä, mutta toivon nyt saavani kiinni arjen lisäksi myös treenirutiineista. Saa tosin nähdä, miten ensimmäiset balettitunnit sujuvat kesäterässä!
Mitä te odotatte uudelta lukuvuodelta? :)
maanantai 20. heinäkuuta 2015
Toivepostaus: Rond de jambe en l'air
Toivottavasti uusi viikko on alkanut teillä mukavasti! Tällä kerralla jatkan toivepostauksien parissa ja aiheena on rond de jambe en l'air. Tämä liike on yksi baletin perusliikkeistä ja ajattelinkin heti tähän alkuun tiedustella, haluaisitteko että kirjoittaisin esimerkiksi tangossa tehtävistä liikkeistä enemmänkin? Voin myös käydä läpi hyppyjä tai joitain muita liikkeitä, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Laittakaa siis kommentteja asiasta! Otan myös edelleen vastaan muita toiveita, mikäli sellaisia on!
Rond de jambe en l'air tarkoittaa suomeksi jalan ympyrää ilmassa (rond / -e (adj.) = pyöreä, rond (subst.) = ympyrä, piiri, rengas, kehä). Mikäli käsitteet en dehors ja en dedans sekä rond de jambe par terre ovat uusia tai päässeet unohtumaan, ne kannattaa kerrata täältä ennen tämän tekstin pidemmälle lukemista!
Rond de jambe en l'air on liike, joka voidaan tehdä joko 45 tai 90 asteen kulmassa. On tärkeää, että liikkeen aikana työjalan reisi pidetään paikallaan säären ja varpaiden piirtäessä ovaalin muotoisen kuvion ilmaan. Rond de jambe en l'air valmistaa kehoa hyppyyn nimeltä rond de jambe en l'air sauté.
Rond de jambe en l'air en dehors
Liike aloitetaan ojentamalla työjalka sivulle 45 asteen kulmaan. Työjalan reisi pysyy paikoillaan hyvin aukikierrettynä. Työjalan polvi koukistetaan, jolloin sääri liikkuu kohti tukijalkaa piirtäen ellipsin ensin tukijalan takaa, minkä jälkeen työjalan varpaat koskettavat tukijalkaa. Tämän jälkeen työjalka jatkaa liiketään tukijalan etupuolelle ja ojentuu lopuksi takaisin sivulle alkuasentoon.
Rond de jambe en l'air en dedans
Aloitusasento on sama kuin edellä ja liike muuten sama, mutta työjalka piirtää kaaren tukijalan etupuolelta taakse.
Tärkeitä huomioita
Kun työjalka piirtää kaarta, on tärkeää, ettei ovaali muoto muutu ympyräksi. Toisin sanoen työjalka ei saa liikkua liikaa eteen tai taaksepäin. On myös tärkeää pitää reisi koko ajan maksimiaukikierrossa ja paikallaan sekä huomioida, että myöskään työjalan nilkka ei saa kääntyä banaanille. Kun liike tehdään 45 asteen kulmassa, työjalan varpaat hipaisevat tukijalan pohkeen puoliväliä. Kun rond de jambe en l'air tehdään 90 asteen kulmassa, työjalan varpaat osuvat tukijalan polven ulkosyrjään.
Rond de jambe en l'air on liikelaadultaan rauhallinen, mutta kun työjalka avataan sivulle, liikkeen tulisi silti olla energinen ilman, että se on kuitenkaan terävä. Toisin sanoen työjalkaa ei saa "paiskata" avaukseen, mutta avaus ei myöskään saa olla hidas.
Vaikka rond de jambe en l'air yleensä avataan samaan korkeuteen sivulle kuin mistä se on aloitettu, voidaan se joissain tapauksissa aloittaa 90 asteen korkeudesta ja avata 120 asteen korkeuteen (nykyään jopa korkeammalle). Tätä versiota käytetään yleensä kuitenkin ainoastaan adagioissa tai esimerkiksi Joutsenlammen Odetten toisen näytöksen variaatiossa. Oheisessa videossa Svetlana Zakharova näyttää mallia liikkeestä!
Rond de jambe en l'air voidaan tehdä sekä tangossa että keskilattialla, joko kokojalalla tai puolivarpailla seisten - miksei myös varpailla. Liike voidaan päättää pliéhen, jolloin tukijalka tekee plién kun työjalka avataan sivulle tai sitten se voidaan tehdä pliéllä, jolloin tukijalka tekee plién työjalan tullessa lähemmäksi tukijalkaa ja ojentuu työjalan avautuessa sivulle. Silloin myös noustaan puolivarpaille, kun tukijalka on ojennettu suoraksi.
Rond de jambe en l'air voidaan tehdä myös tuplana, jolloin tehdään yksi pieni rond lähellä tukijalkaa ojentamatta työjalan polvea sivulle seka heti perään toinen rond, jonka jälkeen työjalka ojennetaan sivulle. Liikkeen voi tehdä myös triplana samaa periaatetta noudattaen.
Rond de jambe en l'air voidaan lisäksi lopettaa poosaan: rond en dehors lopetetaan effacéhen eteen ja rond en dedans arabeskiin. Lisäksi rond de jambe en l'air voidaan tehdä myös en tournant, eli kääntyen joko 1/8- tai 1/4-käännös. Vaganovan mukaan nämä käännökset tehdään puolivarpailla, mutta niitä voi hyvin tehdä myös kokojalalla seisten.
Onko rond de jambe en l'air sinulle jo tuttu liike balettitunneilta?
Rond de jambe en l'air tarkoittaa suomeksi jalan ympyrää ilmassa (rond / -e (adj.) = pyöreä, rond (subst.) = ympyrä, piiri, rengas, kehä). Mikäli käsitteet en dehors ja en dedans sekä rond de jambe par terre ovat uusia tai päässeet unohtumaan, ne kannattaa kerrata täältä ennen tämän tekstin pidemmälle lukemista!
Rond de jambe en l'air on liike, joka voidaan tehdä joko 45 tai 90 asteen kulmassa. On tärkeää, että liikkeen aikana työjalan reisi pidetään paikallaan säären ja varpaiden piirtäessä ovaalin muotoisen kuvion ilmaan. Rond de jambe en l'air valmistaa kehoa hyppyyn nimeltä rond de jambe en l'air sauté.
Rond de jambe en l'air en dehors
Liike aloitetaan ojentamalla työjalka sivulle 45 asteen kulmaan. Työjalan reisi pysyy paikoillaan hyvin aukikierrettynä. Työjalan polvi koukistetaan, jolloin sääri liikkuu kohti tukijalkaa piirtäen ellipsin ensin tukijalan takaa, minkä jälkeen työjalan varpaat koskettavat tukijalkaa. Tämän jälkeen työjalka jatkaa liiketään tukijalan etupuolelle ja ojentuu lopuksi takaisin sivulle alkuasentoon.
Rond de jambe en l'air en dedans
Aloitusasento on sama kuin edellä ja liike muuten sama, mutta työjalka piirtää kaaren tukijalan etupuolelta taakse.
 |
| Rond de jambe en l'air |
Tärkeitä huomioita
Kun työjalka piirtää kaarta, on tärkeää, ettei ovaali muoto muutu ympyräksi. Toisin sanoen työjalka ei saa liikkua liikaa eteen tai taaksepäin. On myös tärkeää pitää reisi koko ajan maksimiaukikierrossa ja paikallaan sekä huomioida, että myöskään työjalan nilkka ei saa kääntyä banaanille. Kun liike tehdään 45 asteen kulmassa, työjalan varpaat hipaisevat tukijalan pohkeen puoliväliä. Kun rond de jambe en l'air tehdään 90 asteen kulmassa, työjalan varpaat osuvat tukijalan polven ulkosyrjään.
Rond de jambe en l'air on liikelaadultaan rauhallinen, mutta kun työjalka avataan sivulle, liikkeen tulisi silti olla energinen ilman, että se on kuitenkaan terävä. Toisin sanoen työjalkaa ei saa "paiskata" avaukseen, mutta avaus ei myöskään saa olla hidas.
Vaikka rond de jambe en l'air yleensä avataan samaan korkeuteen sivulle kuin mistä se on aloitettu, voidaan se joissain tapauksissa aloittaa 90 asteen korkeudesta ja avata 120 asteen korkeuteen (nykyään jopa korkeammalle). Tätä versiota käytetään yleensä kuitenkin ainoastaan adagioissa tai esimerkiksi Joutsenlammen Odetten toisen näytöksen variaatiossa. Oheisessa videossa Svetlana Zakharova näyttää mallia liikkeestä!
Rond de jambe en l'air voidaan tehdä sekä tangossa että keskilattialla, joko kokojalalla tai puolivarpailla seisten - miksei myös varpailla. Liike voidaan päättää pliéhen, jolloin tukijalka tekee plién kun työjalka avataan sivulle tai sitten se voidaan tehdä pliéllä, jolloin tukijalka tekee plién työjalan tullessa lähemmäksi tukijalkaa ja ojentuu työjalan avautuessa sivulle. Silloin myös noustaan puolivarpaille, kun tukijalka on ojennettu suoraksi.
Rond de jambe en l'air voidaan tehdä myös tuplana, jolloin tehdään yksi pieni rond lähellä tukijalkaa ojentamatta työjalan polvea sivulle seka heti perään toinen rond, jonka jälkeen työjalka ojennetaan sivulle. Liikkeen voi tehdä myös triplana samaa periaatetta noudattaen.
Rond de jambe en l'air voidaan lisäksi lopettaa poosaan: rond en dehors lopetetaan effacéhen eteen ja rond en dedans arabeskiin. Lisäksi rond de jambe en l'air voidaan tehdä myös en tournant, eli kääntyen joko 1/8- tai 1/4-käännös. Vaganovan mukaan nämä käännökset tehdään puolivarpailla, mutta niitä voi hyvin tehdä myös kokojalalla seisten.
Onko rond de jambe en l'air sinulle jo tuttu liike balettitunneilta?
torstai 16. heinäkuuta 2015
Tanssijan jalat: Jalkaterän rakenne ja jalkaterän vahvistaminen
Kesäsäät eivät ole varsinaisesti hellineet viime aikoina, mutta vielä on kesää jäljellä! Itse olen ollut paljon matkoilla ja käynyt kotona lähinnä pakkaamassa matkalaukun uudelleen, mutta nyt pyykinpesun lomassa ehdin jälleen päivittää blogia! Niinpä tässä postauksessa käsittelen jalkaterän rakennetta ja sen vahvistamista.
Miksi jalkoja tulisi vahvistaa?
Jalkojen vahvistaminen on tärkeää ennen kaikkea vammojen ennaltaehkäisyn vuoksi. Etenkin varvastossutyöskentelyn aloittamisen lähestyessä ja sen aikana on tärkeää vahvistaa jalkoja, jotta ne kestäisivät kärkitossutreenin rasituksen. Jalkoja vahvistavat harjoitteet ovat usein varsin yksinkertaisia ja ehkä hieman tylsiäkin, joten niiden tekeminen ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa. Harjoitukset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne vahvistavat pienten jalkaterän lihasten lisäksi myös jänteitä ja nivelsiteitä. Harjoittelu auttaa vahvistamaan myös nilkkoja, pohjelihaksia sekä polven ympärillä olevia lihaksia.
Jalkaterän rakenne ja toiminta
Jalkaterä koostuu 28 erillisestä luusta, joiden lisäksi jalassa saattaa olla myös yksilöllisesti vaihteleva määrä niin sanottuja ylilukuisia luita. Rakenteellisesti jalkaterän luusto muodostaa kaksi holvikaarta, pitkittäisen ja poikittaisen jalkaholvin, joiden korkeus vaihtelee yksilöllisesti. Pienillä lapsilla jalkaholvit ovat matalat ja nousevat kasvun edetessä, ja usein iän myötä jalkaholvit taas laskeutuvat vähitellen. Joillain ihmisillä on syntyjään joko hyvin matala tai korkea jalkaholvi, jolloin puhutaan latta- tai kaarijalasta.
Jalkaterä voidaan jakaa taka-, keski- ja etujalkaterään. Takajalkaterän muodostavat telaluu ja kantaluu, joiden väliin muodostuu alempi nilkkanivel. Telaluun ja sääriluun väliin puolestaan muodostuu ylempi nilkkanivel.
Keskijalkaterässä on yhteensä viisi erilistä luuta (veneluu, kuutioluu ja kolme vajaaluuta), jotka muodostavat lukuisia pieniä niveliä keskenään. Valtaosa näistä nivelistä on jäykkiä ja niissä tapahtuu hyvin vähän liikettä. Keskijalkaterän nivelet ovat kuitenkin dynaamisia ja niiden jäykkyys vaihtelee takajalkaterän asennosta riippuen. Näin ollen jalkaterän luisten rakenteiden jäykkyys vaihtelee esimerkiksi kävelyn aikana.
Etujalkaterä muodostuu viidestä jalkapöydän luusta sekä varpaiden luista. Lisäksi isovarpaan tyvinivelen alla on kaksi jänneluuta, joilla on merkittävä rooli isovarpaan tyvinivelen ja isovarvasta koukistavien jänteiden suojaamisessa. Ensimmäinen jalkapöydän luu ja isovarvas muodostavat tärkeän yksikön, I-säteen. Se on tärkeä pitkittäisen jalkaholvin muodostumisessa, ja yleensä tämän rakenteen periksiantaminen johtaa lattajalan kehittymiseen. Rakenteellisesti jäykkiä luita ovat toinen ja kolmas jalkapöydän luu, minkä vuoksi esimerkiksi känsät tulevat näiden luiden päiden alle.
Jalkaterän alueella ei ole suuria lihaksia, sillä jalkaterän lihakset ovat pieniä varpaiden toimintaan osallistuvia lihaksia. Näitä lihaksia ovat jalkapöydän luiden välissä olevat luuvälilihakset ja jalkapöydän päällä oleva varpaiden lyhyt ojentajalihas. Jalkaterän alueella kulkee lisäksi lukuisia jänteitä, jotka välittävät voimia säärilihaksista jalkaterään. Suurin ja tunnetuin näistä on akillesjänne, joka välittää pohjelihaksen ponnistusvoiman jalkaterään. Sisemmän kehräsluun takaa kulkee puolestaan takimmaisen säärilihaksen jänne, joka kiinnittyy jalkaterän sisäsyrjään. Tämän jänteen toiminta on olennaista jalkaholvin muodostumisessa. Sisemmän kehräsluun takaa kulkee myös varpaiden pitkän koukistajalihaksen jänne, isovarpaaseen puolestaan kulkee oma jänne nilkan takaosassa. Ulkokehräsluun takana kulkee kaksi pohjeluulihaksen jännettä, lyhyt ja pitkä jänne. Pitkä pohjeluulihaksen jänne osallistuu jalkaholvin muodostumiseen ja jalkaterän jäykistämiseen jalan ponnistusvaiheessa. Lyhyt pohjeluulihaksen jänne puolestaan kiinnittyy jalkaterän ulkosyrjälle toimien jalkaterän loitontajana. Myös nilkan etuosassa kulkeva etumaisen säärilihaksen jänne on merkittävä jalkaterän jänne. Se auttaa nostamaan jalkaterää ylöspäin.
Jalkaterän vahvistaminen ja venyttäminen
Tanssijat haluavat nilkkojensa olevan joustavat ja kaarevat, jotta ne näyttäisivät kauniilta kärkitossuissa. Mikäli nilkka ei jousta tarpeeksi, on tanssijan todella vaikeaa päästä nousemaan varpaan kärjelle. Jalkaterää voi hieman muovata oikeanlaisilla vahvistavilla harjoituksilla ja varovaisilla venytyksillä, mutta nämä keinot eivät välttämättä toimi kaikille. Mahdollisuudet muokata jalkaterää myös vähenevät sitä mukaa, kun ikää tulee lisää. Teini-iän jälkeen alkaa usein olla jo myöhäistä.
Jalkaterää voi vahvistaa kuminauhalla tekemällä hitaita ja hallittuja harjoituksia voiman lisäämiseksi. Kun kuminauhan asettaa päkiää vasten ja hitaasti ojentaa sekä koukistaa nilkkaa, kehittää se voimaa. Useiden toistojen jälkeen nilkka ojennetaan kuminauhaa vasten ja toistetaan sama koukistus ja ojennus pelkillä varpailla pitäen nilkka koko ajan ojennuksessa. Jalkaterää voi vahvistaa myös monella muulla tavalla. Mikäli joku lukijoista kaipaa vinkkejä, voin pyynnöstä kirjoittaa asiasta myös enemmän!
Oikeanlainen venyttely saattaa myös joissain tapauksissa auttaa, mutta väärin tehtynä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Usein tanssijoiden näkee tunkevan varpaitaan sohvan alle tai pyytävän kavereita istumaan nilkkojensa päälle, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Sellaisia jalkaterän niveliä ei nimittäin tule missään tapauksessa venyttää, joiden täytyy jalkaterän oikean toiminnan kannalta olla jäykkiä. Fysioterapeutti voi auttaa nilkan ja keskijalkaterän venyttämisessä, mutta siihen saaattaa kulua useita vuosia eikä tuloksia voida välttämättä taata. Fysioterapeutti saattaa esimerkiksi venyttää nilkkaa ja jalkaterää siten, että hän pyytää tanssijaa työntämään jalkaa omaa kättäään vasten ja sen jälkeen rentouttamaan, jolloin lihakset venyvät pidemmälle kuin aikaisemmin. Tässä venytyksessä jalkaterän tulee kuitenkin ehdottomasti olla oikeassa asennossa, joten sitä ei kannata tehdä itsekseen!
Huono nilkka
Monesti tanssijat tuskailevat huonosti kaartuvan ja taipuvan nilkan kanssa sekä pohtivat, mitä sille tulisi tehdä. Minusta on parasta lopettaa tuskaileminen nilkoista, joiden rakennetta ei voi muuttaa ja pyrkiä työstämään sekä artikuloimaan nilkkojaan parhaansa mukaan. Mikäli nilkka joustaa tarpeeksi mahdollistaakseen kärkitossutanssin, ei se estä varpailla tanssimista. Kun lisäksi löytää itselleen oikean mallisen varvastossun, joka joustaa ja tukee oikeista kohdista, pystyy käyttämään omia jalkojaan mahdollisimman hyvin. Work with what you've got on minun mottoni! ;)
Jatkossa luvassa on niitä lupaamiani toivepostauksia sekä myös asiaa vammoista ja niiden ehkäisystä, pysy siis kuulolla ja liity lukijaksi, jos et vielä sellainen ole! Sillä välin haluaisin tietää, miten sinä vahvistat omia nilkkojasi? Myös muut kommentit ja kysymykset ovat tuttuun tapaan tervetulleita!
Miksi jalkoja tulisi vahvistaa?
Jalkojen vahvistaminen on tärkeää ennen kaikkea vammojen ennaltaehkäisyn vuoksi. Etenkin varvastossutyöskentelyn aloittamisen lähestyessä ja sen aikana on tärkeää vahvistaa jalkoja, jotta ne kestäisivät kärkitossutreenin rasituksen. Jalkoja vahvistavat harjoitteet ovat usein varsin yksinkertaisia ja ehkä hieman tylsiäkin, joten niiden tekeminen ei välttämättä ole kovin houkuttelevaa. Harjoitukset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä, sillä ne vahvistavat pienten jalkaterän lihasten lisäksi myös jänteitä ja nivelsiteitä. Harjoittelu auttaa vahvistamaan myös nilkkoja, pohjelihaksia sekä polven ympärillä olevia lihaksia.
Jalkaterän rakenne ja toiminta
Jalkaterä koostuu 28 erillisestä luusta, joiden lisäksi jalassa saattaa olla myös yksilöllisesti vaihteleva määrä niin sanottuja ylilukuisia luita. Rakenteellisesti jalkaterän luusto muodostaa kaksi holvikaarta, pitkittäisen ja poikittaisen jalkaholvin, joiden korkeus vaihtelee yksilöllisesti. Pienillä lapsilla jalkaholvit ovat matalat ja nousevat kasvun edetessä, ja usein iän myötä jalkaholvit taas laskeutuvat vähitellen. Joillain ihmisillä on syntyjään joko hyvin matala tai korkea jalkaholvi, jolloin puhutaan latta- tai kaarijalasta.
Jalkaterä voidaan jakaa taka-, keski- ja etujalkaterään. Takajalkaterän muodostavat telaluu ja kantaluu, joiden väliin muodostuu alempi nilkkanivel. Telaluun ja sääriluun väliin puolestaan muodostuu ylempi nilkkanivel.
Keskijalkaterässä on yhteensä viisi erilistä luuta (veneluu, kuutioluu ja kolme vajaaluuta), jotka muodostavat lukuisia pieniä niveliä keskenään. Valtaosa näistä nivelistä on jäykkiä ja niissä tapahtuu hyvin vähän liikettä. Keskijalkaterän nivelet ovat kuitenkin dynaamisia ja niiden jäykkyys vaihtelee takajalkaterän asennosta riippuen. Näin ollen jalkaterän luisten rakenteiden jäykkyys vaihtelee esimerkiksi kävelyn aikana.
Etujalkaterä muodostuu viidestä jalkapöydän luusta sekä varpaiden luista. Lisäksi isovarpaan tyvinivelen alla on kaksi jänneluuta, joilla on merkittävä rooli isovarpaan tyvinivelen ja isovarvasta koukistavien jänteiden suojaamisessa. Ensimmäinen jalkapöydän luu ja isovarvas muodostavat tärkeän yksikön, I-säteen. Se on tärkeä pitkittäisen jalkaholvin muodostumisessa, ja yleensä tämän rakenteen periksiantaminen johtaa lattajalan kehittymiseen. Rakenteellisesti jäykkiä luita ovat toinen ja kolmas jalkapöydän luu, minkä vuoksi esimerkiksi känsät tulevat näiden luiden päiden alle.
 |
| Jalkaterän rakenne |
Jalkaterän vahvistaminen ja venyttäminen
Tanssijat haluavat nilkkojensa olevan joustavat ja kaarevat, jotta ne näyttäisivät kauniilta kärkitossuissa. Mikäli nilkka ei jousta tarpeeksi, on tanssijan todella vaikeaa päästä nousemaan varpaan kärjelle. Jalkaterää voi hieman muovata oikeanlaisilla vahvistavilla harjoituksilla ja varovaisilla venytyksillä, mutta nämä keinot eivät välttämättä toimi kaikille. Mahdollisuudet muokata jalkaterää myös vähenevät sitä mukaa, kun ikää tulee lisää. Teini-iän jälkeen alkaa usein olla jo myöhäistä.
Jalkaterää voi vahvistaa kuminauhalla tekemällä hitaita ja hallittuja harjoituksia voiman lisäämiseksi. Kun kuminauhan asettaa päkiää vasten ja hitaasti ojentaa sekä koukistaa nilkkaa, kehittää se voimaa. Useiden toistojen jälkeen nilkka ojennetaan kuminauhaa vasten ja toistetaan sama koukistus ja ojennus pelkillä varpailla pitäen nilkka koko ajan ojennuksessa. Jalkaterää voi vahvistaa myös monella muulla tavalla. Mikäli joku lukijoista kaipaa vinkkejä, voin pyynnöstä kirjoittaa asiasta myös enemmän!
Oikeanlainen venyttely saattaa myös joissain tapauksissa auttaa, mutta väärin tehtynä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Usein tanssijoiden näkee tunkevan varpaitaan sohvan alle tai pyytävän kavereita istumaan nilkkojensa päälle, mutta tämä ei ole suositeltavaa. Sellaisia jalkaterän niveliä ei nimittäin tule missään tapauksessa venyttää, joiden täytyy jalkaterän oikean toiminnan kannalta olla jäykkiä. Fysioterapeutti voi auttaa nilkan ja keskijalkaterän venyttämisessä, mutta siihen saaattaa kulua useita vuosia eikä tuloksia voida välttämättä taata. Fysioterapeutti saattaa esimerkiksi venyttää nilkkaa ja jalkaterää siten, että hän pyytää tanssijaa työntämään jalkaa omaa kättäään vasten ja sen jälkeen rentouttamaan, jolloin lihakset venyvät pidemmälle kuin aikaisemmin. Tässä venytyksessä jalkaterän tulee kuitenkin ehdottomasti olla oikeassa asennossa, joten sitä ei kannata tehdä itsekseen!
 |
| Hyvä balettinilkka |
Huono nilkka
Monesti tanssijat tuskailevat huonosti kaartuvan ja taipuvan nilkan kanssa sekä pohtivat, mitä sille tulisi tehdä. Minusta on parasta lopettaa tuskaileminen nilkoista, joiden rakennetta ei voi muuttaa ja pyrkiä työstämään sekä artikuloimaan nilkkojaan parhaansa mukaan. Mikäli nilkka joustaa tarpeeksi mahdollistaakseen kärkitossutanssin, ei se estä varpailla tanssimista. Kun lisäksi löytää itselleen oikean mallisen varvastossun, joka joustaa ja tukee oikeista kohdista, pystyy käyttämään omia jalkojaan mahdollisimman hyvin. Work with what you've got on minun mottoni! ;)
Jatkossa luvassa on niitä lupaamiani toivepostauksia sekä myös asiaa vammoista ja niiden ehkäisystä, pysy siis kuulolla ja liity lukijaksi, jos et vielä sellainen ole! Sillä välin haluaisin tietää, miten sinä vahvistat omia nilkkojasi? Myös muut kommentit ja kysymykset ovat tuttuun tapaan tervetulleita!
maanantai 29. kesäkuuta 2015
Tanssijan jalat: Jalkojen hoito
Olen viime aikoina nauttinut lomasta reissaten ympäri maita ja mantuja, joten blogi on viettänyt hiljaiseloa. En ole kuitenkaan unohtanut teitä, aika vain on ollut kortilla! Tällä kertaa ajattelin aloittaa uuden postaussarjan jalkojen hoidosta ja vahvistamisesta. Lisäksi tulossa on toivepostauksia, joten pysykää kuulolla!
Tanssijan jalat
Useiden tanssijoiden jalat eivät välttämättä sopisi mainokseen, jossa on tarkoitus esitellä hyvinhoidettuja jalkoja. Etenkin varpailla tai paljain jaloin tanssiessa jalat usein hiertyvät ja niiden iho kovettuu. Koska kuitenkin vietämme paljon jalkaa omien jalkojemme päällä, on niiden hoitaminen erittäin tärkeää. Mikäli jalkojen hoidon laiminlyö tai käyttää esimerkiksi epäsopivia kenkiä, saattaa kohdata erilaisia ongelmia. Yleisimpiä niistä taitavat olla vaivaisenluut, vasaravarpaat sekä esimerkiksi jalka- tai kynsisieni. Mielestäni jalkoja tulisikin hoitaa päivittäin ongelmien välttämiseksi.
Puhdistaminen
Jalat tulee pestä huolellisesti joka päivä, myös varpaiden välistä. Puhdistamiseen voi käyttää tavallista suihkugeeliä, kunhan huuhtelee sen huolellisesti pois lopuksi. Pesemisen lisäksi jalat tulee kuivata huolellisesti, erityisesti varpaiden välit! Kosteisiin varpaidenväleihin saattaa nimittäin jäädä muhimaan jalkasieni, joka on kiusallinen vaiva ja saattaa pahimmillaan levitä myös kynsiin.
Kynnet
Etenkin kärkitossutyöskentelyssä on tärkeää, että varpaiden kynnet on leikattu. Kynnet tulisi leikata suoraan linjaan, eli niiden reunoja ei pidä pyöristää. Muuten varpaiden kynnet saattavat alkaa kasvaa sisäänpäin.Varpaiden kynsien tulisi olla lyhyet, mutta kannattaa huomioida, että liian lyhyet varpaankynnet haittaavaat kärkitossutyöskentelyä aiheuttaen kipua. Sama pätee myös liian pitkiin varpaankynsiin. Itse leikkaan omat varpaankynteni kynsileikkurilla, jolloin ne on mielestäni helpompi saada suoraan linjaan.
Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna painautuu kynsivallia vasten. Kynsivalli aristaa tai siinä tuntuu pistävää kipua, jota sukan tai kengän pitäminen jalassa usein pahentaa. Vaivaa voi varovasti yrittää helpottaa lämpimällä jalkakylvyllä ja asettamalla hieman pumpulia kynnen reunan alle, mikä estää kynnen painumisen ihoa vasten. Jos kynsi ei myöskään ole tulehtunut, voi siihen varovasti levittää antiseptistä voidetta. Kannattaa myös varmistaa, ettei esimerkiksi viereinen varvas paina kynttä. Mikäli ongelma ei helpotu, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Rakot ja hiertymät
Rakko (rakkula), vesikello tai hiertymä on ihoon tai ihon alle syntynyt nestekertymä, joka syntyy äkillisen tai jatkuvan kitkan ja hankauksen seurauksena. Hiertymiä ja rakkoja syntyy uusien ja jalkaan vielä muotoutumattomien kenkien käyttöönottovaiheessa, pitkillä kävelyretkillä, vaelluksilla sekä urheillessa ja varpaan kärjillä tanssittaessa. Niiden muodostumista voi estää esimerkiksi käyttämällä erityistä rakonestopuikkoa tai vaikkapa teippaamalla ne alueet, jotka hankaavat tossun sisällä. Myös talkin käyttäminen ehkäisee rakkojen syntymistä.
Rakkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, koska viattomalta tuntuva, pieni ihon hiertymä tai rakko on kipeä, rajoittaa liikkumista ja voi pilata esityksen. Ihorikko voi myös märkiä ja toimia bakteerien kulkureittinä. Hyvin rasvattuun ihoon ei synny rakkoja niin herkästi kuin kuivaan ihoon, joten jalkoja kannattaa rasvata aina niiden pesemisen jälkeen.
Kun rakko on syntynyt, sitä ei kannata puhkaista, vaan suojata esimerkiksi rakkolaastarilla. Rakkoon kohdistuvaa painetta voi myös keventää esimerkiksi erityisellä huopalevyllä, joka kiinnitetään haavateipillä. Ison rakon voi tarvittaessa puhkaista sivulta esimerkiksi puhtaalla neulalla. Iho painetaan puhkaistun rakon päälle, jolloin se tyhjenee. Tämän jälkeen rakko tulisi suojata laastarilla.
Muuta
Tanssijan jalat
Useiden tanssijoiden jalat eivät välttämättä sopisi mainokseen, jossa on tarkoitus esitellä hyvinhoidettuja jalkoja. Etenkin varpailla tai paljain jaloin tanssiessa jalat usein hiertyvät ja niiden iho kovettuu. Koska kuitenkin vietämme paljon jalkaa omien jalkojemme päällä, on niiden hoitaminen erittäin tärkeää. Mikäli jalkojen hoidon laiminlyö tai käyttää esimerkiksi epäsopivia kenkiä, saattaa kohdata erilaisia ongelmia. Yleisimpiä niistä taitavat olla vaivaisenluut, vasaravarpaat sekä esimerkiksi jalka- tai kynsisieni. Mielestäni jalkoja tulisikin hoitaa päivittäin ongelmien välttämiseksi.
 |
| Kuva |
Puhdistaminen
Jalat tulee pestä huolellisesti joka päivä, myös varpaiden välistä. Puhdistamiseen voi käyttää tavallista suihkugeeliä, kunhan huuhtelee sen huolellisesti pois lopuksi. Pesemisen lisäksi jalat tulee kuivata huolellisesti, erityisesti varpaiden välit! Kosteisiin varpaidenväleihin saattaa nimittäin jäädä muhimaan jalkasieni, joka on kiusallinen vaiva ja saattaa pahimmillaan levitä myös kynsiin.
Kynnet
Etenkin kärkitossutyöskentelyssä on tärkeää, että varpaiden kynnet on leikattu. Kynnet tulisi leikata suoraan linjaan, eli niiden reunoja ei pidä pyöristää. Muuten varpaiden kynnet saattavat alkaa kasvaa sisäänpäin.Varpaiden kynsien tulisi olla lyhyet, mutta kannattaa huomioida, että liian lyhyet varpaankynnet haittaavaat kärkitossutyöskentelyä aiheuttaen kipua. Sama pätee myös liian pitkiin varpaankynsiin. Itse leikkaan omat varpaankynteni kynsileikkurilla, jolloin ne on mielestäni helpompi saada suoraan linjaan.
 |
| Varpaankynnet |
Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna painautuu kynsivallia vasten. Kynsivalli aristaa tai siinä tuntuu pistävää kipua, jota sukan tai kengän pitäminen jalassa usein pahentaa. Vaivaa voi varovasti yrittää helpottaa lämpimällä jalkakylvyllä ja asettamalla hieman pumpulia kynnen reunan alle, mikä estää kynnen painumisen ihoa vasten. Jos kynsi ei myöskään ole tulehtunut, voi siihen varovasti levittää antiseptistä voidetta. Kannattaa myös varmistaa, ettei esimerkiksi viereinen varvas paina kynttä. Mikäli ongelma ei helpotu, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Rakot ja hiertymät
Rakko (rakkula), vesikello tai hiertymä on ihoon tai ihon alle syntynyt nestekertymä, joka syntyy äkillisen tai jatkuvan kitkan ja hankauksen seurauksena. Hiertymiä ja rakkoja syntyy uusien ja jalkaan vielä muotoutumattomien kenkien käyttöönottovaiheessa, pitkillä kävelyretkillä, vaelluksilla sekä urheillessa ja varpaan kärjillä tanssittaessa. Niiden muodostumista voi estää esimerkiksi käyttämällä erityistä rakonestopuikkoa tai vaikkapa teippaamalla ne alueet, jotka hankaavat tossun sisällä. Myös talkin käyttäminen ehkäisee rakkojen syntymistä.
Rakkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, koska viattomalta tuntuva, pieni ihon hiertymä tai rakko on kipeä, rajoittaa liikkumista ja voi pilata esityksen. Ihorikko voi myös märkiä ja toimia bakteerien kulkureittinä. Hyvin rasvattuun ihoon ei synny rakkoja niin herkästi kuin kuivaan ihoon, joten jalkoja kannattaa rasvata aina niiden pesemisen jälkeen.
Kun rakko on syntynyt, sitä ei kannata puhkaista, vaan suojata esimerkiksi rakkolaastarilla. Rakkoon kohdistuvaa painetta voi myös keventää esimerkiksi erityisellä huopalevyllä, joka kiinnitetään haavateipillä. Ison rakon voi tarvittaessa puhkaista sivulta esimerkiksi puhtaalla neulalla. Iho painetaan puhkaistun rakon päälle, jolloin se tyhjenee. Tämän jälkeen rakko tulisi suojata laastarilla.
Muuta
Kannattaa aina käyttää puhtaita sukkia tai sukkahousuja, jotka ovat oikean kokoisia - eivät liian pieniä tai isoja. Ei myöskään kannata laittaa jalkaan hiestä märkiä tossuja, vaan antaa niin kuivua kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.
Jalkoja kannattaa myös kuoria kovettumien ehkäisemiseksi, itse kuorin omat jalkani kerran viikossa. Näin kesäaikaan myös rannalla rantahiekassa käveleminen toimii aika hyvänä kuorintana! ;)
 |
| JoAnna Schmidt |
Seuraavalla kerralla perehdyn jalkojen vahvistamiseen ja kerron myös oman mielipiteeni nilkkojen venyttämisestä! Ennen sitä minua kuitenkin kiinnostaisi kuulla, miten te hoidatte omia jalkojanne?
keskiviikko 17. kesäkuuta 2015
Lomafiiliksiä
Pahoittelut blogihiljaisuudesta, olen nauttinut kesäloman aloituksesta täysillä! Vaikka säät eivät ole suosineet kehuttavasti, olen silti ehtinyt viettää jo muutamia grilli-iltoja sekä reissailla. Lisäksi olen käynyt myös itse treenailemassa. Nyt tosin pieni kesäflunssa vaivaa, joten olen keskittynyt lepäilyyn sekä yrittänyt kerätä voimia asunnon suursiivoukseen. Kaiken kaikkiaan ei yhtään hullumpi loman aloitus!
Kansallisbaletin kesäkiertue jäi minulta näkemättä enkä ehtinyt myöskään Kuopio tanssi ja soi -festareille, mikä hieman harmittaa. Ajattelin kuitenkin syksyllä yrittää päästä katsomaan jotakin balettia, sillä viime kerrasta on jo jonkin verran aikaa! Vielä kun keksisin, mikä baletti minua kiinnostaisi eniten!
Kuten aikaisemmin lupailin, luvassa on (toivottavasti pian) tekstiä ainakin jalkaterän vahvistamisesta sekä muun muassa rond de jambe en l'air -liikkeestä. Pysykää siis kuulolla ja nauttikaa juhannuksesta! Ehkäpä säätkin pian paranevat! :)
Miten sinun kesäsi on alkanut? :)
Kansallisbaletin kesäkiertue jäi minulta näkemättä enkä ehtinyt myöskään Kuopio tanssi ja soi -festareille, mikä hieman harmittaa. Ajattelin kuitenkin syksyllä yrittää päästä katsomaan jotakin balettia, sillä viime kerrasta on jo jonkin verran aikaa! Vielä kun keksisin, mikä baletti minua kiinnostaisi eniten!
Kuten aikaisemmin lupailin, luvassa on (toivottavasti pian) tekstiä ainakin jalkaterän vahvistamisesta sekä muun muassa rond de jambe en l'air -liikkeestä. Pysykää siis kuulolla ja nauttikaa juhannuksesta! Ehkäpä säätkin pian paranevat! :)
 |
| Kuva |
perjantai 5. kesäkuuta 2015
Toivepostaus: Yliojentuvat jalat
Tällä kertaa toivepostauksissa perehdytään yliojentuviin jalkoihin sekä niiden haittoihin. Käsittelen aluksi yleisesti hypermobiliteettia ja sen jälkeen syvennyn erityisesti yliojentuviin polviin. Muistakaa jälleen kommentoida ja kysyä, mikäli jokin asia askarruttaa! :)
Hypermobiliteetti, eli yliliikkuvuus
Usein yliojentuvista polvista kärsivivät tanssijat ovat muutenkin yliliikkuvia, eli hypermobiliteetteja. Tällaiset tanssijat yleensä pitävät venyttelystä, koska he kokevat olevansa siinä hyviä ja venyttelyn olevan heille helppoa. Toisaalta taas yliliikkuvuuteen saattaa myös liittyä kokemus jäykkyydestä, sillä yliliikkuvuuden vuoksi lihakset joutuvat tekemään todella paljon töitä pitääkseen vartaloa oikeassa asennossa. Tämä luonnollisesti aiheuttaa jännitystiloja koko kehoon, mikä puolestaan aiheuttaa jäykkyyttä.
Hypermobiliteetti johtuu perinnöllisestä poikkeamasta kollageenissa. Kaikkialla kehosssa on kollageenista rakentuvaa sidekudosta, esimerkiksi lihaskalvoissa, jänteissä ja nivelissä. Koska kollageeni on venyvää, se ei tue nivelrakenteita tarpeeksi. Usein yliliikkuvuutta jopa ihaillaan, mutta esimerkiksi balettitanssijan ammatissa ei voi toimia, mikäli on hypermobiliteetti. Loukkaantumisriski on silloin liian suuri.
Yleisiä hypermobiliteetin oireita ovat erilaiset nivel- ja lihassäryt. Usein myös ylimääräinen nivelten naksuminen sekä esimerkiksi polvilumpion tai olkapään sijoiltaanmeno sekä toistuva nivelten lukkiutuminen tai altapettämisen tunne kuuluvat hypermobiliteetin oireisiin. (Toki kannattaa huomioida, että joksus edellämainitsemani vaivat saattavat johtua myös muista syistä.) Niinpä hypermobiliteetin tanssijan kannattaisikin minusta aina hakeutua esimerkiksi fysioterapeutin luokse, joka osaa neuvoa oikeanlaiset harjoitteet kehon hallinnan parantamiseksi.
Polvien yliojentuminen
Polvien yliojentumisen tunnistaa parhaiten silloin, kun tarkastelee itseään sivusuunnasta jalat parallelissa. Normaalisti ojentuvat jalat näyttävät sivulta katsottuina suorilta, mutta yliojentuvat polvet ikään kuin kaareutuvat taaksepäin. Usein esimerkiksi jalkojen ensimmäisessä asennossa yliojentuvien polvien vuoksi kantapäiden väliin jää tilaa. Mitä isompi väli kantapäiden välissä on sitä yliojentuvammat polvet yleensä ovat.
Yliojentuvia polvia kutsutaan termillä genu recurvatum (genu = polvi, re-curvus = taaksepäin taipunut). Polvien yliojentuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä ja vielä yleisempää sellaisilla ihmisillä, jotka muutenkin kärsivät hypermobiliteetista. Kun polvi pääsee yliojennukseen, eivät etureiden lihakset tee töitä, vaan tanssija ikään kuin roikkuu niveliensä varassa. Tällöin myös nivelsiteet venyvät, mikä on haitallista. Nivelsiteiden tehtävä kun on tukea kehoa, ei venyä.
Usein yliojentuvista polvista kärsivällä tanssijalla on polvikipuja, jotka hellittävät kun hän oppii ojentamaan jalkansa pitkiksi sen sijaan, että lukitsisi polvet yliojennukseen. Kun yliojentuvia polvia tuodaan suoralle linjalle, tuntuu tanssijasta itsestään siltä, että hänen polvensa ovat koukussa. On kuitenkin erittäin tärkeää hakea polvet suoraan linjaan silloin, kun kehon paino on jalkojen päällä. Tästä käytetään termiä suljettu kineettinen ketju. Esimerkiksi arabeskissa tukijalka on suljetussa kineettisessä ketjussa kannattaen kehon painoa, jolloin polvea ei saa viedä yliojennukseen. Sen sijaan työjalka on avoimessa kineettisessä ketjussa, koska sen päällä ei ole painoa. Näin ollen työjalan saa huoletta yliojentaa ilman, että se on haitallista nivelille tai nivelsiteille.
Kärsitkö sinä hypermobiliteetista tai yliojentuvista polvista?
Hypermobiliteetti, eli yliliikkuvuus
Usein yliojentuvista polvista kärsivivät tanssijat ovat muutenkin yliliikkuvia, eli hypermobiliteetteja. Tällaiset tanssijat yleensä pitävät venyttelystä, koska he kokevat olevansa siinä hyviä ja venyttelyn olevan heille helppoa. Toisaalta taas yliliikkuvuuteen saattaa myös liittyä kokemus jäykkyydestä, sillä yliliikkuvuuden vuoksi lihakset joutuvat tekemään todella paljon töitä pitääkseen vartaloa oikeassa asennossa. Tämä luonnollisesti aiheuttaa jännitystiloja koko kehoon, mikä puolestaan aiheuttaa jäykkyyttä.
Hypermobiliteetti johtuu perinnöllisestä poikkeamasta kollageenissa. Kaikkialla kehosssa on kollageenista rakentuvaa sidekudosta, esimerkiksi lihaskalvoissa, jänteissä ja nivelissä. Koska kollageeni on venyvää, se ei tue nivelrakenteita tarpeeksi. Usein yliliikkuvuutta jopa ihaillaan, mutta esimerkiksi balettitanssijan ammatissa ei voi toimia, mikäli on hypermobiliteetti. Loukkaantumisriski on silloin liian suuri.
 |
| Kollageenia |
Yleisiä hypermobiliteetin oireita ovat erilaiset nivel- ja lihassäryt. Usein myös ylimääräinen nivelten naksuminen sekä esimerkiksi polvilumpion tai olkapään sijoiltaanmeno sekä toistuva nivelten lukkiutuminen tai altapettämisen tunne kuuluvat hypermobiliteetin oireisiin. (Toki kannattaa huomioida, että joksus edellämainitsemani vaivat saattavat johtua myös muista syistä.) Niinpä hypermobiliteetin tanssijan kannattaisikin minusta aina hakeutua esimerkiksi fysioterapeutin luokse, joka osaa neuvoa oikeanlaiset harjoitteet kehon hallinnan parantamiseksi.
Polvien yliojentuminen
Polvien yliojentumisen tunnistaa parhaiten silloin, kun tarkastelee itseään sivusuunnasta jalat parallelissa. Normaalisti ojentuvat jalat näyttävät sivulta katsottuina suorilta, mutta yliojentuvat polvet ikään kuin kaareutuvat taaksepäin. Usein esimerkiksi jalkojen ensimmäisessä asennossa yliojentuvien polvien vuoksi kantapäiden väliin jää tilaa. Mitä isompi väli kantapäiden välissä on sitä yliojentuvammat polvet yleensä ovat.
 |
| Vasemmalla yliojentuvat polvet, oikealla pitkiksi ojennetut polvet. Kuva |
Yliojentuvia polvia kutsutaan termillä genu recurvatum (genu = polvi, re-curvus = taaksepäin taipunut). Polvien yliojentuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä ja vielä yleisempää sellaisilla ihmisillä, jotka muutenkin kärsivät hypermobiliteetista. Kun polvi pääsee yliojennukseen, eivät etureiden lihakset tee töitä, vaan tanssija ikään kuin roikkuu niveliensä varassa. Tällöin myös nivelsiteet venyvät, mikä on haitallista. Nivelsiteiden tehtävä kun on tukea kehoa, ei venyä.
 |
| Genu recurvatum |
Usein yliojentuvista polvista kärsivällä tanssijalla on polvikipuja, jotka hellittävät kun hän oppii ojentamaan jalkansa pitkiksi sen sijaan, että lukitsisi polvet yliojennukseen. Kun yliojentuvia polvia tuodaan suoralle linjalle, tuntuu tanssijasta itsestään siltä, että hänen polvensa ovat koukussa. On kuitenkin erittäin tärkeää hakea polvet suoraan linjaan silloin, kun kehon paino on jalkojen päällä. Tästä käytetään termiä suljettu kineettinen ketju. Esimerkiksi arabeskissa tukijalka on suljetussa kineettisessä ketjussa kannattaen kehon painoa, jolloin polvea ei saa viedä yliojennukseen. Sen sijaan työjalka on avoimessa kineettisessä ketjussa, koska sen päällä ei ole painoa. Näin ollen työjalan saa huoletta yliojentaa ilman, että se on haitallista nivelille tai nivelsiteille.
Kärsitkö sinä hypermobiliteetista tai yliojentuvista polvista?
sunnuntai 24. toukokuuta 2015
Toivepostaus: Varpaille aikuisena!
Teidän lukijoiden toiveita kysellessäni, sain ehdotuksen kirjoittaa varvastossutyöskentelyn aloittamisesta aikuisena. Tuntuu siltä, että aikuisoppilaat usein odottavat kärkitossujen saamista aivan yhtä innokkaasti kuin lapsetkin. Monissa kouluissa myös aikuiset pääsevät tanssimaan varpailla, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Näihin edellytyksiin perehdyn tässä postauksessa!
Ennen kuin syvennyn aikuisnäkökulmaan, kehotan kaikkia tutustumaan kärkitossuharjoittelun perusperiaatteisiin. Olen kirjoittanut niistä oheisissa postauksissa, joissa käsittelen varvastossutyöskentelyyn tarvittavia fyysisiä valmiuksia sekä taidollisia edellytyksiä.
Aikusharrastajan luut ovat kehittyneet loppuun saakka, joten varvastossuilla harjoittelusta ei ole samalla tavalla fyysistä haittaa aikuiselle kuin vielä kasvavalle lapselle. Kuten osalla nuorista, myöskään joillain aikuisilla jalkaterä ei kuitenkaan välttämättä jousta tarpeeksi, jotta jalan olisi mahdollista ojentua niin paljon kuin kärkitossutyöskentely edellyttää. Mikäli jalkaterä ei taivu riitävästi, on kärjelle nouseminen mahdotonta ja näin ollen myöskään kärkitossuilla tanssimisen aloittaminen ei ole mahdollista.
Kärkitossutyöskentelyn aloittaminen edellyttää tanssijalta hyvää vartalonhallintaa ja lisäksi riittävää voimaa. Aikuisopiskelijat ovat usein painavampia kuin nuoret tanssijat, joten aikusella pitää olla myös enemmän voimaa kuin nuoremmilla ballerinanaluilla. Suurempi paino aiheuttaa keholle enemmän rasitusta ja voi aiheuttaa vammoja, mikäli sitä ei osata hallita asianmukaisesti. Mitä useamman kerran viikossa käy tunneilla sitä enemmän keho yleensä vahvistuu. Joka tapauksessa balettitunneilla pitäisi minusta käydä aivan minimissään kolme vuotta ennen kuin voisi harkita varvastossutyöskentelyn aloittamista. Liian varhaisesta aloittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta aloittamisen lykkäämisestä ei ole haittaa. Mikäli tanssija on taitava pehmeillä tossuilla tanssiessaan,, on hän taitava myös varpailla! Sekä pehmeillä että varvastoissuilla treenataan aivan samoja asioita; varpailla tanssiessaan tanssija vain nousee puolivarvasasennon sijaan varpaiden kärjille!
Oletko sinä aloittanut varvastossuilla tanssimisen aikuisena vai haaveiletko vasta asiasta?
Ps. Blogiani voi nyt seurata myös Blogipolun kautta!
Ennen kuin syvennyn aikuisnäkökulmaan, kehotan kaikkia tutustumaan kärkitossuharjoittelun perusperiaatteisiin. Olen kirjoittanut niistä oheisissa postauksissa, joissa käsittelen varvastossutyöskentelyyn tarvittavia fyysisiä valmiuksia sekä taidollisia edellytyksiä.
Aikusharrastajan luut ovat kehittyneet loppuun saakka, joten varvastossuilla harjoittelusta ei ole samalla tavalla fyysistä haittaa aikuiselle kuin vielä kasvavalle lapselle. Kuten osalla nuorista, myöskään joillain aikuisilla jalkaterä ei kuitenkaan välttämättä jousta tarpeeksi, jotta jalan olisi mahdollista ojentua niin paljon kuin kärkitossutyöskentely edellyttää. Mikäli jalkaterä ei taivu riitävästi, on kärjelle nouseminen mahdotonta ja näin ollen myöskään kärkitossuilla tanssimisen aloittaminen ei ole mahdollista.
 |
| Aikuisten kärkitossutunti |
Kärkitossutyöskentelyn aloittaminen edellyttää tanssijalta hyvää vartalonhallintaa ja lisäksi riittävää voimaa. Aikuisopiskelijat ovat usein painavampia kuin nuoret tanssijat, joten aikusella pitää olla myös enemmän voimaa kuin nuoremmilla ballerinanaluilla. Suurempi paino aiheuttaa keholle enemmän rasitusta ja voi aiheuttaa vammoja, mikäli sitä ei osata hallita asianmukaisesti. Mitä useamman kerran viikossa käy tunneilla sitä enemmän keho yleensä vahvistuu. Joka tapauksessa balettitunneilla pitäisi minusta käydä aivan minimissään kolme vuotta ennen kuin voisi harkita varvastossutyöskentelyn aloittamista. Liian varhaisesta aloittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta aloittamisen lykkäämisestä ei ole haittaa. Mikäli tanssija on taitava pehmeillä tossuilla tanssiessaan,, on hän taitava myös varpailla! Sekä pehmeillä että varvastoissuilla treenataan aivan samoja asioita; varpailla tanssiessaan tanssija vain nousee puolivarvasasennon sijaan varpaiden kärjille!
Oletko sinä aloittanut varvastossuilla tanssimisen aikuisena vai haaveiletko vasta asiasta?
Ps. Blogiani voi nyt seurata myös Blogipolun kautta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)