Baletin perusteet, osa 8: Arabesque

Hiihtolomat on vietetty kaikkialla Suomessa, ja kevät alkaa vähitellen koittaa! Sen kunniaksi tänään baletin perusteissa syvennytään arabesque-liikkeeseen. Myöhemmin on luvassa tekstiä poosista sekä aukikiertäjälihasten aktivoimisesta ja niiden vahvistamisesta! Pysy siis kuulolla - lukijaksi liittymällä saat tiedon uusista postauksista heti niiden ilmestyessä! :)

Yleisesti

Arabesque, tai suomeksi arabeski, on lainattu sanasta joka maurilaisessa arkkitehtuurissa tarkoitti tiettyä koristekuviota. 1800-luvulla termiä arabesque puolestaan käytettiin kuvaamaan koristeellisesti aseteltua tanssijajoukkoa, jotka olivat köynnösmäisesti kiinni toisissaan. Vasta myöhemmin termiä alettiin käyttää arabeskiasennon nimenä. Arabeski on asento, jossa tanssija seisoo yhdellä jalalla ojentaen toista jalkaansa taakse ilmaan. Venäläisen koulukunnan mukaan arabeskejä on neljä. Itse usein aloitan arabeskien opettamisen siten, että pidämme työjalan ensin maassa. Tässä tekstissä esittelen arabeskit kuitenkin niiden valmiissa muodossaan.

Kun jalkaa ojennetaan taakse, on lonkan rakenne vähemmän joustava kuin jalkaa sivulle tai eteen ojennettaessa. Näin ollen ei ole anatomisesti mahdollista pitää lantion asentoa aivan keskellä, mikäli tavoitteena on saada jalka kierrettyä mahdollisimman hyvään aukikiertoon. Näin ollen lantion on annettava hieman kiertyä työjalan perään, mutta pidettävä silti ylävartalo eteenpäin. Tätä liikettä kutsutaan baletissa usein ristikierroksi tai -vedoksi. Itse pidän enemmän kiertotermistä, sillä se kuvaa liikettä paremmin kuin veto. Kiertoliikkeet ovat muutenkin hyödyllisiä ja terveellisiä rangalle, vetoliikkeet väärin tehtyinä hyvinkin vaarallisia. Jotta rangan asento pysyisi muutenkin turvallisena, on muistettava aktivoida ydintuki. Selkään ei saisi muodostua suoraa kulmaa, vaan sen pitäisi pysyä kaarevana. Myöskään kylkiluut eivät saisi pullistua ulospäin, sillä silloin keskivartalon tuki on usein pettänyt ja  tanssija altistaa itsensä esimerkiksi nikamakaaren murtumalle. Myös lapatuki tulee säilyttää arabeskeissä, jotta kaulan pitkä linja näkyy. Jotta myös painopiste säilyisi tukijalan päällä eikä kallistuttaisi taaksepäin, ajattelen itse siirtäväni painoa tukijalan päkiälle enemmän kuin kantapäälle.

Allaolevasssa videossa Kathryn Morgan esittelee minusta hyödyllisiä vinkkejä ja harjoituksia arabeskin kehittämiseen, kannattaa tutustua! Olen tosin eri mieltä hänen kanssaan tuosta lonkkaluiden pitämisestä eteenpäin niin kuin jo edellä kirjoitinkin.

I arabesque

Seistään viidennessä asennossa oikea jalka edessä sivuttain yleisöön päin (vasen olkapää kohti yleisöä). Vasen jalka (yleisön puoleinen) ojennetaan ilmaan samalla kun kädet avataan ensimmäisen asennon kautta, oikea käsi olkapään tasolle eteen ja vasen käsi olkapään tasolle sivulle. Näyttämöllä oikea käsi voidaan myös nostaa hartiatasoa ylemmäksi, mutta perusmuodossaan kädet ovat hartiatasolla. Kämmenet osoittavat alaspäin ja sormet ovat pitkät, kyynärpäät ovat hieman pehmeät. Katse on suoraan oikean käden yli. Mielestäni tärkeä huomio on se, että kun kädet avataan ensimmäisestä asennosta, on katse on suoraan käsiin eikä päätä kallisteta kumpaankaan suuntaan. Tukijalkaa ei ole ensimmäisessä eikä toisessa arabeskissa kierretty maksimiaukikiertoon, jotta esimerkiksi varpailla nilkan kaari näkyisi kauniisti. Kokojalalla seistessä täysin sivulle kierretty tukijalan jalkaterä näyttäisi myös yleisöstä katsottuna kummalliselta, sillä varpaita ei näkyisi ollenkaan.

Ensimmäinen arabesque

II arabesque

Aloitusasento on sama kuin edellä. Yleisön puoleinen, eli vasen, jalka nostetaan taakse ja kädet avataan ensimmäisen asennon kautta siten, että vasen käsi ojennetaan eteen ja oikea sivulle. Toisessa arabesque'issa sivulla olevaa kättä saa viedä jopa hieman takaviistoon, jolloin käden linja näkyy paremmin yleisölle. Pää kääntyy sivulle yleisöön päin ja kallistuu hieman taaksepäin.

Toinen arabesque

III arabesque

Kolmannessa arabeskissa ojennetaan yleisön puoleisen jalan sijaan toinen jalka taakse. Mikäli esimerkiksi aloitetaan épaulement croisésta oikea jalka edessä, ojennetaan vasen jalka taakse croiséehen taakse samalla kun ensimmäisen asennon kautta ojennetaan vasen käsi eteen ja oikea käsi sivulle. Katse on vasemman käden suuntaan.

IV arabesque

Neljäs arabesque on arabeskeista vaikein. Siinä on sama alkuasento kuin edellä. Vasen jalka ojennetaan ilmaan taakse samalla kun kädet nousevat ensimmäiseen. Oikea käsi ojennetaan eteen samalla kun vasen käsi viedään sivukautta taakse yhtä aikaa ylävartalon kiertyessä vasemmalle (selkä kiertyy yleisoon päin). Kädet muodostavat laskevan linjan ja pää kääntyy sekä hieman kallistuu oikealle yleisöä kohti. Minusta tärkeintä vartalon kierrossa on muistaa se, että lantioon ei haeta kiertoa, vaan nimenomaan ylävartaloon. Lisäksi keskivartalon tulee olla erittäin hyvin kannatettu. Itse ajattelen nostavani ylävartaloa ensin ylös ja vasta sitten kiertäväni sitä korkkiruuvimaisesti.

Neljäs arabesque

Muita arabeskejä

Arabesque à deux bras on kahden käden arabeski, jossa molemmat kädet ojennetaan eteen tukijalan puoleisen käden ollessa hieman työjalan puoleista kättä ylempänä. Katse voi olla joko eteenpäin käsien suuntaan tai kohti yleisöä.

Arabesque à deux bras

Arabesque à la lyre, eli arabeski lyyralla, on saman tyyppinen kuin arabesque à deux bras, mutta siinä kämmenet käännetään ylöspäin ja kyynärpäät ovat enemmän koukistetut kuin kahden käden arabeskissa.

Arabesque allongée on pidennetty tai venytetty arabeski, jossa ylhäällä oleva jalka ja  kädet muodostavat horisontaalisen linjan varpaista sormiin saakka.

Mikäli tekstini herätti ajatuksia tai kysymyksiä, otan mielelläni kommentteja vastaan!

Avoimet ovet ja tanssitunnin seuraaminen

Näin marraskuun viimeisen päivän kunniaksi ajattelin kirjoittaa tanssitunnin seuraamiseen ja avoimiin oviin liittyvistä asiosita. Olen pohtinut asiaa paljon, sillä tanssitunneillani on viime aikoina pidetty avoimia ovia. Avoimet ovet tarkoittavat sitä, että vanhemmat saavat tulla  katsomaan tanssituntia. Muuten harvoin päästän vanhempia saliin, sillä yksikin vieras ihminen tuntitilanteessa vaikuttaa hyvin paljon ryhmädynamiikkaan - etenkin lasten tunneilla. Vanhempien on kuitenkin mielestäni tärkeää nähdä, mitä tanssitunneilla tehdään, joten sen vuoksi järjestän tunneille avointen ovien kertoja kerran tai kaksi lukuvuodessa.

En muista, että tällaista käytäntöä olisi ollut siihen aikaan, kun olin itse lapsi ja harrastin tanssia. Äitini muisteli erään baletinopettajani järjestäneen avoimet ovet, kun olimme jo lähestymässä teini-ikää. Muuten tanssisalin ovet pysyivät tiukasti kiinni - joskin vanhemmat aina yrittivät kurkkia tekemisiämme ovenraosta. Voin kuvitella, että opettaja ei ollut erityisen iloinen tästä tavasta. ;)

Joskus joku oppilas tulee tutustumaan tuntiin kesken kauden. Yleensä minusta on parempi, että oppilas on mukana tunnilla, mutta joskus on sellaisia tilanteita, että oppilas tulee esimerkiksi lasten tunneilla ensin saliin vanhempansa kanssa ja rohkaistuu vasta myöhemmin mukaan. Minun tuntejani on myös käynyt seuraamassa esimerkiksi opetusharjoittelija.

Kuva

Koska tunnin katselijat näkevät ainoastaan yhden tunnin, saattaa heidän olla vaikeaa hahmottaa oppilaiden kehityksen kokonaiskaarta. Kaikki opettajan tavoitteet eivät myöskään välttämättä näy yhden tunnin aikana ulkopuoliselle. Sen vuoksi itse mielelläni avaan opetustani katselijoille sekä rohkaisen heitä kysymään, mikäli jokin asia jää epäselväksi. Olen aina miettinyt jokaiselle harjoitukselle ja sarjalle tavoitteen, jolla pyrin jollain tavalla edistämään opetusta. Rohkaisen myös omia oppilaitani kysymään, jos he eivät ymmärrä, miksi teemme jotain harjoitusta tunnilla. Pyrin lisäksi aina ensimmäisellä kerralla uutta harjoitustani teettäessäni selittämään, miksi se on oppilaalle hyödyllinen. Itse ainakin motivoidun paljon paremmin työskentelemään, jos ymmärrän, miksi teen sitä mitä teen.

Oletko sinä ollut seuraamassa jotain tanssituntia tai onko omaa tanssituntiasi joskus tultu katsomaan? Kuulen mielelläni kokemuksia asiasta!

Vierivä kivi ei sammaloidu!

Viikot ennen joulua ovat tanssinopettajalle hyvin kiireistä aikaa. Lasten tunneilla vietetään avointen ovien päiviä, jolloin vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan tanssituntia sekä näkemään, mitä tunneilla on opittu syksyn aikana. Avoimet ovet ovat jännittävä kokemus sekä lapsille että opettajille - joskus myös vanhemmille. :)

Lisäksi joulunäytökset lähestyvät kovaa kyytiä, ja monilla tunneilla harjoitellaankin ahkerasti näytöstansseja. Koregrafiat ovat minun ryhmilläni jo aika hyvällä mallilla, mutta hiottavaa riittää loppuun saakka; yleensä aina jostain ryhmästä jää yksi tanssija pois viime hetken sairastumisen vuoksi, mikä aiheuttaa luonnollisesti muutoksia esitykseen.

Kun näiden kiireiden lisäksi olen yrittänyt suunnitella tunteja, hoitaa muita työasioita sekä opettaa, meinaavat tunnit loppua vuorokaudesta kesken. Tällä viikolla olen lähtenyt aamulla kotoa ja tullut vasta illalla takaisin, joten en ole ehtinyt päivittää blogiakaan. Luvassa on kuitenkin postauksia varvastossutyöskentelyn aloittamisesta, liikkuvuusharjoittelusta sekä omatoimisesta alkulämmittelystä. Kannattaa siis liittyä vaikka lukijaksi, jos nämä aihealueet kiinnostavat! ;)
Postausehdotuksia saa myös esittää, mikäli haluat kysyä jotain tai saada lisätietoa tietystä aiheesta.

Tossukuusi