Oppilasnäytöstunnelmia

Kevään oppilasnäytökset ovat monissa tanssikouluissa joko joko takana päin tai vielä edessä. Esiintyminen on monille koko kauden kohokohta, joten näytöksiin suhtaudutaan intohimoisesti myös harrastajaryhmissä. Ajattelinkin tässä postauksessa kirjoittaa omista oppilasnäytöstunnelmistani näin opettajan näkökulmasta.

Näytöksiin valmistautuminen alkaa omalla kohdallani jo kotona. Minulla on lista näytökseen tarvitsemistani tavaroista, joita otan mukaani. Listalla on kaikkea mahdollista hiuslakasta sekä kynsilakan poistoaineesta aina varatossuihin sekä varamusiikkeihin saakka. Yritän valmistautua kaikkiin mahdollisiin katastrofeihin mahdollisimman hyvin jo etukäteen, vaikka joka vuosi yleensä sattuukin jotain yllättävää.

Valmistautuminen näytökseen

Saavun näytöspaikalle hyvissä ajoin ennen omien oppilaitteni tuloa, jotta ehdin laittaa kaiken valmiiksi. Kun oppilaat tulevat paikalle, autan heitä pukeutumisessa ja muutenkin valmistautumisessa niin paljon kuin ehdin. Toisinaan joku oppilaista on näytöspäivänä niin sairas, ettei pysty osallistumaan esitykseen. Niinpä yritän aina löytää aikaa myös koreografian läpikäymiseen ja tarvittavien muutosten tekemiseen, jotta esitys sujuisi mahdollisimman hyvin. Tanssin muuttaminen viime hetkellä on aina stressaavaa sekä oppilaille että opettajalle, mutta yleensä tanssit ovat sujuneet muutoksista huolimatta hienosti.

Yleensä ovat oppilaille positiivinen onnistumisen kokemus, mutta joskus esityksen jälkeen täytyy myös yrittää rohkaista tanssijoita. Tänä keväänä esimerkiksi yksi oppilaani teki tanssissa pienen ja lähes huomaamattoman virheen, mikä kuitenkin harmitti häntä todella paljon. Tällaisessa tilanteessa on minulla opettajana hieman avuton olo, sillä oppilasta on vaikea lohduttaa. Vaikka kuinka kerron hänelle, ettei virhe haitannut kokonaisuutta, ymmärrän silti oppilaan oman kokemuksen epäonnistumisesta. Usein sanonkin, että virheen tekeminen saa harmittaa ja on merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Yritän kuitenkin asettaa asiat myös oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla, että liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä hautomaan epäonnistumistaan. Lisäksi muistutan, että onneksi esiintymismahdollisuuksia tulee myös myöhemmin!

Pienet ballerinat

Miten sinun näytöksesi sujuivat? :)

Miten puhut itsellesi?

Pitkäperjantain päätteeksi on hyvä palata jälleen blogin pariin! Kevät on ollut tähän mennessä todella kiireinen, mutta toivon pystyväni jälleen päivittämään blogia hieman useammin. Tänään keskitytään sisäiseen puheeseen, muistakaa jälleen kommentoida ja esittää kysymyksiä! :)

Omat ajatukset ja se tapa, jolla itselleen puhuu, vaikuttavat suuresti omaan suoritukseen. Esimerkiksi monet huippu-urheilijat pyrkivät pitämään suorituksensa aikana omat ajatuksensa positiivisina sekä motivoivat omalla sisäisellä puheellaan itseään hyvään suoritukseen. Sen sijaan, että vaikeissa liikkeissä ajattelisi, miten vaikea liike on tai miten se ei viimeksi onnistunut, pyrkii urheilija pitämään omat ajatuksensa positiivisina ja yrittää valaa itseensä uskoa siitä, että kaikki menee hyvin. Omia kompastuskiviäni ovat usein piruetit. Olen huomannut, että silloin kun sisäinen puheeni on positiivista sekä vakuutan itselleni osaavani, sujuvat ne usein paljon paremmin kuin jos jo lähtökohtaisesti ajattelen, ettei piruetti varmasti nyt onnistu kun ei viimeksikään onnistunut.

Vaikka pyrkii tsemppaamaan itseään koko ajan tanssiessaan, se ei silti tarkoita sitä, etteikö omaa toimintaansa voisi tarkastella kriittisesti ja pyrkiä parantamaan sitä. Jos piruetti esimerkiksi ei onnistu, voi jälkikäteen yrittää miettiä, mikä meni vikaan ja seuraavalla kerralla rohkaista itseään ajattelemaan, että nyt piruetti menee jo varmasti aikaisempaa kertaa paremmin. Joitain asioita pitää toki harjoitella pidempään, mutta rohkaisen kaikkia kokeilemaan itsensä piiskaamisen sijaan itsensä kannustamista. Kehittyminen on aina helpompaa, kun itse suhtautuu itseensä positiivisesti ja antaa itselleen mahdollisuuden kehittyä. Mikäli jo lähtökohtaisesti ajattelee olevansa toivoton tapaus, on kehittyminen huomattavasti hankalampaa kuin silloin, jos suhtautuu itseensä positiivisesti. Itse yritän ajatella niin, että myös virheistä oppii jotain eikä niitä tule turhaan pelätä.

Positiivisuutta!

Miten sinä puhut itsellesi tanssiesssasi?

Venyttelyohjeita, osa 6: Musiikin voima

Näin maanantain kunniaksi ajattelin kirjoittaa musiikista. Musiikkihan vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti sekä aktivoi muun muassa sellaisia aivojen osia, joissa sijaitsevat vireystilaa, tunteita ja oppimista säätelevät alueet. Näin ollen musiikin avulla voidaan aivot saada tavallista monipuolisemmin mukaan harjoitteluun. Lisäksi musiikki vaikuttaaa sydämen lyöntitiheyteen; nopeatempoinen musiikki saa kuulijan hengittämään tiheästi ja sydämen lyömään lujaa, jolloin myös verenpaine kohoaa. Hidastempoinen musiikki puolestaan vaikuttaa juuri päinvastaisesti sekä voi vähentää lisäksi stressiä. Lisäksi musiikkia kuunnellessa syntyy endorfiineja ja se kykenee myös muuttamaan vallitsevaa tunne-elämää toisenlaiseksi.

Musiikki vaikuttaa myönteisesti aivojen välittäjäaineisiin, jotka saavat aikaan levollisen ja keskittyneen tilan - flow-tilan. Flow-tilassa ihminen on luovimmillaan ja oppii helposti uutta, joten musiikkia kannattaakin hyödyntää tämän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi musiikin on todettu herättävän mielikuvitusta ja jopa kohottavan älykkyysosamäärää!

Kuva

Oikein valitun musiikin voidaan siis sanoa lisäävän keskittymistä ja tarkkaavaisuutta esimerkiksi liikkuvuusharjoittelussa. Lisäksi musiikki voi tasapainottaa aivolohkoja, mikä vaikuttaa myös liikeen koordinaatioon. Musiikin, liikkeen ja hengityksen yhdistäminen tuo liikkeisiin lisäksi virtaavuutta. Kannattaakin tarkkailla musiikin vaikutusta omaan kehoon, esimerkiksi sydämen sykkeeseen, lihasjännityksiin ja hengityksen syvyyteen. Mikäli haluaa nostaa harjoituksen intensiteettiä, kannattaa kuunnella nopeatempoista musiikkia. Jos tavoitteena on rauhoittua ja keskittyä, tulisi valita rauhallista tai keskitempoista musiikkia. Rentoutusharjoituksessa ei välttämättä kannata soittaa laulettua musiikkia, sillä se saattaa aiheuttaa ajatusten eksymistä pois rentoutumisesta. Helposti alkaa liikaa kuunnella laulun sanoja tai sen viestiä, jolloin itse mieluummin käytän rentoutumisesssa instrumentaalimusiikkia.

Millaista musiikkia sinä kuuntelet venytellessäsi? Oletko valinnut musiikin tietoisesti liikkuvuusharjoittelua varten?

Venyttelyohjeita, osa 2: Rentoutuminen

Venyttelyohjeita-sarjan toisessa osassa (ensimmäisen osan löydät täältä) keskitytään rentouteen, joka on minusta erittäin tärkeä osa liikkuvuusharjoittelua. Puhun tässä postaussarjassa rinnakkain sekä venyttelystä että liikkuvuusharjoittelusta tarkoittaen niillä samaa asiaa. Mahdollisiin kysymyksiin ja kommentteihin vastaan mielelläni! :)

Stressi ja lihasjännitys
Stressaantuneena ei mielestäni kannata välttämättä venytellä, mikäli mieltä ja sitä kautta kehoa ei saada rentoutettua. On vaikea hakea kehoon lisää liikkuvuutta, jos  stressaantunut mieli ylläpitää kehon lihasjännitystä. Niinpä heti liikkuvuusharjoittelun alussa tulisi keskittyä hyvin ja löytää mielelle sekä kropalle rauhallinen olotila, mikä auttaa lihasten vapautumista ja sitä kautta mahdollistaa myös liikkuvuuden lisääntymisen. Minusta ei ole ollenkaan huono idea tehdä pientä rentoutusta liikkuvuusharjoittelun alkuun tai kuunnella venyttelyn aikana rauhoittavaa musiikkia. Mikäli osallistuu ohjatulle tunnille, voi myös ohjaajan rauhallinen ääni auttaa rentoutumaan. Usein myös pelkkä rauhallinen hengitys auttaa kehoa rentoutumaan.

Kuva

Venyttely-ympäristö
Minusta on myös tärkeää huomata, ettei venyttelypaikka ole vetoisa tai viileä. Kylmässä venytteleminen on inhottavaa ja voi aiheuttaa myös vammoja, kun lihakset sekä nivelet viilenevät. Kannattaa myös miettiä tilan valaistusta; itse esimerkiksi pidän enemmän hieman hämärästä kuin liian kirkkaasta ympäristöstä. Kannattaa myös pitää huoli, että vaatetus mahdollistaa vapaan liikkumisen ja että vaatetta on tarpeeksi päällä. Kerrospukeutuminen on mielestäni hyvä idea, sillä myös liikkuvuusharjoittelussa tulee lämmin!

Virheasennot
Koska kehomme mukautuu hyvin erilaisiin asentoihin ja liikkeisiin, kannattaa huomioida että monet lihaskireydet aiheuttavat kehoon virheasentoja. Koska keho alkaa hyvin nopeasti pitää tällaista asentoa normaalitilana, voi tällaisista asennoista olla vaikeaa päästä eroon. Toisinaan kuitenkin hyvin rentoutunut ja vapautunut keho asettuu itsestään oikeaan asentoon, kun ylimääräinen lihasjännitys katoaa.

Miten sinä valmistaudut liikkuvuusharjoitteluun? Oletko huomannut rentoutuneen mielen parantavan kehon liikkuvuutta?

Oppimaan oppiminen

Olen tällä viikolla pohtinut paljon oppimaan oppimista. Usein kun tanssitunnilla opetellaan jotain uutta ja varsin hankalaakin asiaa, monet oppilaat turhautuvat. Jotkut vaipuvat epätoivoon ja rupeavat jopa itkemään, toiset suuttuvat ja kieltäytyvät ehdottomasti harjoittelemasta omasta mielestään mahdotonta liikettä. Minulla on tällaisissa tilanteissa tapana rauhoitella oppilaita kertomalla, että asia on uusi ja on ihan normaalia, että sen oppiminen on hankalaa. Joillain ihmisillä on sellainen temperamentti, että he turhautuvat saman tien, mikäli jokin asia ei heti suju. Tällaisia oppilaita yritän todella paljon kannustaa sietämään alun epäonnistumista ja kerron, että käytännössä mitä vain on mahdollista oppia, kun jaksaa harjoitella ja yrittää parhaansa.

Kuva

Yritän aina opettajana korostaa, että tanssitunnilla ollaan oppimassa asioita eikä haittaa, jos kaikki ei heti onnistu. Olen muun muassa usein verrannut uuden liikkeen harjoittelua siihen, kun pieni lapsi opettelee kävelemään. Hän kaatuu aluksi monta kertaa, ja vasta sitkeän yrittämisen jälkeen kävely alkaa vähitellen sujua. Monesti kerron myös, että vaikka olen opettaja, täytyy minunkin edelleen hioa omaa balettitekniikkaani. Tästä usein pääsemme myös siihen, että vaikka jokin asia ei suju balettitunnilla, niin yleensä taas jokin toinen juttu onnistuu helposti. Jotkut ovat luonnonlahjakkuuksia pirueteissa, toisilta taas hyppääminen sujuu kirjaimellisesti kuin tanssi. Joillain on luonnostaan hyvä jalannousu ja kauniit linjat, mutta toiset taas loistavat nopeudessa ja ketteryydessä. Hyviä puolia kannattaa aina miettiä omalla kohdalla, mutta samalla toki kannattaa pitää mielessä se, että ihmisillä on  yleisesti taipumus harjoitella mieluummin niitä asioita, joissa he ovat jo valmiiksi hyviä. Sen vuoksi rohkaisen oppilaitani myös treenaamaan heille itse vaikeita liikkeitä tai ominaisuuksia.

Millainen oppija sinä olet? Oletko sitkeä puurtaja vai meinaavatko tavarat lentää, jos jokin ei heti onnistu?