Oppilasnäytöstunnelmia

Kevään oppilasnäytökset ovat monissa tanssikouluissa joko joko takana päin tai vielä edessä. Esiintyminen on monille koko kauden kohokohta, joten näytöksiin suhtaudutaan intohimoisesti myös harrastajaryhmissä. Ajattelinkin tässä postauksessa kirjoittaa omista oppilasnäytöstunnelmistani näin opettajan näkökulmasta.

Näytöksiin valmistautuminen alkaa omalla kohdallani jo kotona. Minulla on lista näytökseen tarvitsemistani tavaroista, joita otan mukaani. Listalla on kaikkea mahdollista hiuslakasta sekä kynsilakan poistoaineesta aina varatossuihin sekä varamusiikkeihin saakka. Yritän valmistautua kaikkiin mahdollisiin katastrofeihin mahdollisimman hyvin jo etukäteen, vaikka joka vuosi yleensä sattuukin jotain yllättävää.

Valmistautuminen näytökseen

Saavun näytöspaikalle hyvissä ajoin ennen omien oppilaitteni tuloa, jotta ehdin laittaa kaiken valmiiksi. Kun oppilaat tulevat paikalle, autan heitä pukeutumisessa ja muutenkin valmistautumisessa niin paljon kuin ehdin. Toisinaan joku oppilaista on näytöspäivänä niin sairas, ettei pysty osallistumaan esitykseen. Niinpä yritän aina löytää aikaa myös koreografian läpikäymiseen ja tarvittavien muutosten tekemiseen, jotta esitys sujuisi mahdollisimman hyvin. Tanssin muuttaminen viime hetkellä on aina stressaavaa sekä oppilaille että opettajalle, mutta yleensä tanssit ovat sujuneet muutoksista huolimatta hienosti.

Yleensä ovat oppilaille positiivinen onnistumisen kokemus, mutta joskus esityksen jälkeen täytyy myös yrittää rohkaista tanssijoita. Tänä keväänä esimerkiksi yksi oppilaani teki tanssissa pienen ja lähes huomaamattoman virheen, mikä kuitenkin harmitti häntä todella paljon. Tällaisessa tilanteessa on minulla opettajana hieman avuton olo, sillä oppilasta on vaikea lohduttaa. Vaikka kuinka kerron hänelle, ettei virhe haitannut kokonaisuutta, ymmärrän silti oppilaan oman kokemuksen epäonnistumisesta. Usein sanonkin, että virheen tekeminen saa harmittaa ja on merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Yritän kuitenkin asettaa asiat myös oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla, että liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä hautomaan epäonnistumistaan. Lisäksi muistutan, että onneksi esiintymismahdollisuuksia tulee myös myöhemmin!

Pienet ballerinat

Miten sinun näytöksesi sujuivat? :)