Tanssijan jalat: Jalkojen hoito

Olen viime aikoina nauttinut lomasta reissaten ympäri maita ja mantuja, joten blogi on viettänyt hiljaiseloa. En ole kuitenkaan unohtanut teitä, aika vain on ollut kortilla! Tällä kertaa ajattelin aloittaa uuden postaussarjan jalkojen hoidosta ja vahvistamisesta. Lisäksi tulossa on toivepostauksia, joten pysykää kuulolla!

Tanssijan jalat
Useiden tanssijoiden jalat eivät välttämättä sopisi mainokseen, jossa on tarkoitus esitellä hyvinhoidettuja jalkoja. Etenkin varpailla tai paljain jaloin tanssiessa jalat usein hiertyvät ja niiden iho kovettuu. Koska kuitenkin vietämme paljon jalkaa omien jalkojemme päällä, on niiden hoitaminen erittäin tärkeää. Mikäli jalkojen hoidon laiminlyö tai käyttää esimerkiksi epäsopivia kenkiä, saattaa kohdata erilaisia ongelmia. Yleisimpiä niistä taitavat olla vaivaisenluut, vasaravarpaat sekä esimerkiksi jalka- tai kynsisieni. Mielestäni jalkoja tulisikin hoitaa päivittäin ongelmien välttämiseksi.

Kuva

Puhdistaminen
Jalat tulee pestä huolellisesti joka päivä, myös varpaiden välistä. Puhdistamiseen voi käyttää tavallista suihkugeeliä, kunhan huuhtelee sen huolellisesti pois lopuksi. Pesemisen lisäksi jalat tulee kuivata huolellisesti, erityisesti varpaiden välit! Kosteisiin varpaidenväleihin saattaa nimittäin jäädä muhimaan jalkasieni, joka on kiusallinen vaiva ja saattaa pahimmillaan levitä myös kynsiin.

Kynnet
Etenkin kärkitossutyöskentelyssä on tärkeää, että varpaiden kynnet on leikattu. Kynnet tulisi leikata suoraan linjaan, eli niiden reunoja ei pidä pyöristää. Muuten varpaiden kynnet saattavat alkaa kasvaa sisäänpäin.Varpaiden kynsien tulisi olla lyhyet, mutta kannattaa huomioida, että liian lyhyet varpaankynnet haittaavaat kärkitossutyöskentelyä aiheuttaen kipua. Sama pätee myös liian pitkiin varpaankynsiin. Itse leikkaan omat varpaankynteni kynsileikkurilla, jolloin ne on mielestäni helpompi saada suoraan linjaan.

Varpaankynnet

Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna painautuu kynsivallia vasten. Kynsivalli aristaa tai siinä tuntuu pistävää kipua, jota sukan tai kengän pitäminen jalassa usein pahentaa.  Vaivaa voi varovasti yrittää helpottaa lämpimällä jalkakylvyllä ja asettamalla hieman pumpulia kynnen reunan alle, mikä estää kynnen painumisen ihoa vasten. Jos kynsi ei myöskään ole tulehtunut, voi siihen varovasti levittää antiseptistä voidetta. Kannattaa myös varmistaa, ettei esimerkiksi viereinen varvas paina kynttä. Mikäli ongelma ei helpotu, tulee kääntyä lääkärin puoleen.

Rakot ja hiertymät

Rakko (rakkula), vesikello tai hiertymä on ihoon tai ihon alle syntynyt nestekertymä, joka syntyy äkillisen tai jatkuvan kitkan ja hankauksen seurauksena. Hiertymiä ja rakkoja syntyy uusien ja jalkaan vielä muotoutumattomien kenkien käyttöönottovaiheessa, pitkillä kävelyretkillä, vaelluksilla sekä urheillessa ja varpaan kärjillä tanssittaessa. Niiden muodostumista voi estää esimerkiksi käyttämällä erityistä rakonestopuikkoa tai vaikkapa teippaamalla ne alueet, jotka hankaavat tossun sisällä. Myös talkin käyttäminen ehkäisee rakkojen syntymistä.

Rakkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, koska viattomalta tuntuva, pieni ihon hiertymä tai rakko on kipeä, rajoittaa liikkumista ja voi pilata esityksen. Ihorikko voi myös märkiä ja toimia bakteerien kulkureittinä. Hyvin rasvattuun ihoon ei synny rakkoja niin herkästi kuin kuivaan ihoon, joten jalkoja kannattaa rasvata aina niiden pesemisen jälkeen.

Kun rakko on syntynyt, sitä ei kannata puhkaista, vaan suojata esimerkiksi rakkolaastarilla. Rakkoon kohdistuvaa painetta voi myös keventää esimerkiksi erityisellä huopalevyllä, joka kiinnitetään haavateipillä. Ison rakon voi tarvittaessa puhkaista sivulta esimerkiksi puhtaalla neulalla. Iho painetaan puhkaistun rakon päälle, jolloin se tyhjenee. Tämän jälkeen rakko tulisi suojata laastarilla.

Muuta

Kannattaa aina käyttää puhtaita sukkia tai sukkahousuja, jotka ovat oikean kokoisia - eivät liian pieniä tai isoja. Ei myöskään kannata laittaa jalkaan hiestä märkiä tossuja, vaan antaa niin kuivua kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.

Jalkoja kannattaa myös kuoria kovettumien ehkäisemiseksi, itse kuorin omat jalkani kerran viikossa. Näin kesäaikaan myös rannalla rantahiekassa käveleminen toimii aika hyvänä kuorintana! ;)

JoAnna Schmidt

Seuraavalla kerralla perehdyn jalkojen vahvistamiseen ja kerron myös oman mielipiteeni nilkkojen venyttämisestä! Ennen sitä minua kuitenkin kiinnostaisi kuulla, miten te hoidatte omia jalkojanne?

Aukikierron parantaminen, osa 1: Venyttely

Sain jo jonkin aikaa sitten ehdotuksen kirjoittaa aukikierron parantamisesta. Asia on ollut mielessäni siitä alkaen, mutta vasta nyt ehdin tarttua kunnolla toimeen! Uskon, että näin kesän lähestyessä tanssijoilla on kuitenkin enemmän aikaa lihashuoltoon ja oheisharjoitteluun, kuten vaikkapa aukikiertoon perehtymiseen! Näin ollen postauksen ajankohta saattaa olla juuri sopiva!

Olen kirjoittanut lonkan rakenteesta ja aukikierrosta oman postauksensa, joka löytyy täältä. Tässä kirjoituksessa esittelen tapoja aukikierron parantamiseen venyttelyn avulla. Haluan kuitenkin painottaa, että välttämättä kireät lihakset eivät ole syynä heikkoon aukikiertoon. Voi olla, ettei aukikiertäjälihaksissa ole tarpeeksi voimaa tuottamaan omaa maksimaalista aukikiertoa, jolloin niitä tulee venyttämisen sijaan vahvistaa. Palaan vahvistamiseen postaussarjan seuraavassa osassa!

Kuten jo kirjoitin, aukikiertoa saattavat rajoittaa useat eri tekijät. Näin ollen aluksi jokaisen tanssijan tulisi tunnistaa, mikä kohta omassa kehossa hankaloittaa oman maksimaalisen aukikierron hyödyntämistä. Joskus esimerkiksi kireät pakaralihakset, lähentäjälihakset tai jopa alaselkä saattavat estää lonkkia kiertymästä maksimiaukikiertoon. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että välttämättä oma tai edes oman tanssinopettajan ammattitaito ei aina riitä ongelma-alueen jäljittämiseen. Joskus saattaakin olla parempi kääntyä tanssiin perehtyneen fysioterapeutin puoleen, joka osaa paikallistaa ongelman ja antaa oikeita harjoitteita sen ratkaisemiseksi. Fysioterapeutti osaa myös antaa selityksen siihen, miksi lihakset kiristyvät. Kun tietää, mistä kiristys johtuu, on myöhemmin mahdollista päästä eroon tavoista, jotka aiheuttavat ylimääräisiä lihasjännityksiä.Mikäli kireät lihakset rajoittavat aukikiertoa, voi kuitenkin ennen fysioterapeutin luona vierailemista kokeilla kotikonsteja.

Jos kiristys johtuu kireistä lihaksista, voi niitä yrittää avata venytyksillä. Itse suosin pumppaavaa tyyliä, jossa venytykseen ei jäädä kovin pitkäksi aikaa. Teen esimerkiksi 10 - 15 pumppaavaa venytystä, jossa ainoastaan käyn uloshengityksellä venytysasennossa ja lopuksi jään noin puoleksi minuutiksi venyttämään ennen kuin toistan saman venytyksen toiselle puolelle. Venyttelyn perusperiaatteista voi lukea lisää täältä.

Mikäli esimerkiksi gluteus medius -lihas kiristää, voi kokeilla seuraavaa venytystä. Asetu istumaan samalla tavalla kuin risti-istunnassa, mutta nosta oikean jalan nilkka vasemman jalan polven päälle. Pyri pitämään molemmat istuinluut lattiassa ja rentouttamaan oikean jalan nivunen. Uloshengityksellä nojaa eteenpäin pitäen koko selkä pitkänä, kunnes tunnet venytyksen. Sisäänhengityksellä palaa alkuasentoon.

Kuva

Jos piriformis-lihas on kiristynyt, kannattaa kokeilla sen venyttämistä. Oheinen venytys ei välttämättä sovi kaikkien polville, joten kannattaa olla varovainen. Polvissa ei saisi tuntua kipua missään vaiheessa venytystä!

Istu siten, että asetat polvesi toistensa päälle ja pyri jälleen rentouttamaan nivuset. Kurota istuinluita pitkälle taaksepäin ja pidä koko selkä pitkänä. Uloshengityksellä nojaa eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen. Sisäänhengityksellä palaa takaisin alkuasentoon.

Kuva

Muistattehan, että kysymykset ja kommentit aiheesta tai sen vierestä ovat aina tervetulleita! :)