Open joulutohinat

Huh, venähtipä bloggaustauko pitkäksi! Blogi ja te lukijat olette kyllä olleet mielessäni, mutta tämä syksy on ollut huomattavasti normaalia kiireisempi omalla kohdallani! Kohta kuitenkin koittaa joululoma, jolloin blogillekin on taas enemmän aikaa! Muutama toive on edelleen toteuttamatta, mutta uusiakin saa mielellään esittää! :)

Loppusyksy on omalla kohdallani vierähtänyt lähinnä oppilasnäytösvalmistelujen parissa. Koreografioiden laatimisen sekä harjoittamisen lisäksi opettaja kun huolehtii niin puvustuksesta kuin näytöksen käytännönkin asioista. Siinä vaiheessa kun näytöstä edeltävänä iltana opetusten jälkeen vielä viimeistelee tyllihameita, alkaa olla kieltämättä aika lailla kaikkensa antanut olo! Olen yleensä kova stressaamaan näytöksistä, sillä tietenkin toivon niiden aina sujuvan hyvin ja oppilaiden kokevan onnistumisen elämyksiä. Tänä vuonna olen  yrittänyt ottaa hieman rauhallisemmin, sillä sekä minä että oppilaat emme voi tehdä enempää kuin parhaamme! Kaikesta yrittämisestäni  huolimatta uni ei kyllä oikein tullut silmään näytöstä edeltävänä iltana. ;)

Pähkinänsärkijä

Miten teidän näytöksenne ovat sujuneet? :)

Oppilasnäytöstunnelmia

Kevään oppilasnäytökset ovat monissa tanssikouluissa joko joko takana päin tai vielä edessä. Esiintyminen on monille koko kauden kohokohta, joten näytöksiin suhtaudutaan intohimoisesti myös harrastajaryhmissä. Ajattelinkin tässä postauksessa kirjoittaa omista oppilasnäytöstunnelmistani näin opettajan näkökulmasta.

Näytöksiin valmistautuminen alkaa omalla kohdallani jo kotona. Minulla on lista näytökseen tarvitsemistani tavaroista, joita otan mukaani. Listalla on kaikkea mahdollista hiuslakasta sekä kynsilakan poistoaineesta aina varatossuihin sekä varamusiikkeihin saakka. Yritän valmistautua kaikkiin mahdollisiin katastrofeihin mahdollisimman hyvin jo etukäteen, vaikka joka vuosi yleensä sattuukin jotain yllättävää.

Valmistautuminen näytökseen

Saavun näytöspaikalle hyvissä ajoin ennen omien oppilaitteni tuloa, jotta ehdin laittaa kaiken valmiiksi. Kun oppilaat tulevat paikalle, autan heitä pukeutumisessa ja muutenkin valmistautumisessa niin paljon kuin ehdin. Toisinaan joku oppilaista on näytöspäivänä niin sairas, ettei pysty osallistumaan esitykseen. Niinpä yritän aina löytää aikaa myös koreografian läpikäymiseen ja tarvittavien muutosten tekemiseen, jotta esitys sujuisi mahdollisimman hyvin. Tanssin muuttaminen viime hetkellä on aina stressaavaa sekä oppilaille että opettajalle, mutta yleensä tanssit ovat sujuneet muutoksista huolimatta hienosti.

Yleensä ovat oppilaille positiivinen onnistumisen kokemus, mutta joskus esityksen jälkeen täytyy myös yrittää rohkaista tanssijoita. Tänä keväänä esimerkiksi yksi oppilaani teki tanssissa pienen ja lähes huomaamattoman virheen, mikä kuitenkin harmitti häntä todella paljon. Tällaisessa tilanteessa on minulla opettajana hieman avuton olo, sillä oppilasta on vaikea lohduttaa. Vaikka kuinka kerron hänelle, ettei virhe haitannut kokonaisuutta, ymmärrän silti oppilaan oman kokemuksen epäonnistumisesta. Usein sanonkin, että virheen tekeminen saa harmittaa ja on merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Yritän kuitenkin asettaa asiat myös oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla, että liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä hautomaan epäonnistumistaan. Lisäksi muistutan, että onneksi esiintymismahdollisuuksia tulee myös myöhemmin!

Pienet ballerinat

Miten sinun näytöksesi sujuivat? :)

Näytösmeikkivinkkejä

Kevätnäytökset lähestyvät monessa tanssikoulussa näin toukokuun puolivälissä! Ajattelin kantaa korteni kekoon kirjoittamalla omia meikkivinkkejäni. En ole mestarimeikkaaja, mutta rakastan kosmetiikkaa ja meikkejä! Kylpyhuoneen kaapit pursuavatkin lähes yli äyräidensä minun purnukoideni vuoksi. Oppilasnäytöksissä autan omia oppilaitani meikin teossa sen verran kuin ehdin. Jos näytökset ovat kiireisiä oppilaille, opettajat niissä vasta juoksevatkin!

Siveltimet

Meikkaaminen on minusta todellista välineurheilua! Se on helpompaa ja mukavampaa, kun käytössä ovat hyvät siveltimet. Mielestäni laadusta kannattaa maksaa, jos meikkaa useammin kuin kerran tai kaksi vuodessa, sillä laadukkaat siveltimet kestävät vuodesta toiseen. Mikäli oma budjetti ei anna periksi, kannattaa siveltimiä toivoa esimerkiksi lahjaksi.

Meikeissä on mielestäni tietyissä tuotteissa selkeä ero selektiivisten ja markettimerkkien välillä. Ripsiväreissä en ainakaan omissa ripsissäni huomaa eroa kalliimmaan ja halvemman välillä, mutta esimerkiksi poskipunissa ja etenkin luomiväreissä ero on mielestäni varsin suuri. Halvempien merkkien luomivärit ovat usein minusta harmittavan huonopigmenttisiä ja väriä joutuu kerrostamaan todella paljon halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Selektiivisten merkkien kanssa en ole kokenut tällaista ongelmaa. Mikäli ei kuitenkaan halua maksaa luomiväripaletista tai meikkivoiteesta useampaa kymppiä, löytyy mielestäni kotimaiselta Lumenelta paljon hyviä tuotteita myös näytösmeikin laatimiseen!

Näyttämömeikissä minä suosin mahdollisimman peittävää ja jokseenkin paksua meikkivoidetta, sillä pidän sen antamasta viimeistellystä lopputuloksesta. Etenkin arki- mutta myös näyttämömeikissä on tärkeää, että meikkivoiteen sävy on lähellä oman ihon sävyä. Meikkivoidetta kannattaisikin aina tarkastella päivänvalossa ennen ostopäätöksen tekoa, sillä kaupan valaistuksessa sävy saattaa vääristyä. Meikkivoidetta pitäisi myös aina testata kasvojen iholle, sillä esimerkiksi kämmenselän iho saattaa olla eri värinen kuin kasvojen iho.

Pienet ihon virheet eivät toki näy näyttämön kirkkaassa valaistuksessa tai muutenkaan peittävän meikkivoiteen alta, mutta esimerkiksi näppylöitä voi halutessaan peittää erillisillä tuotteilla. Itselläni on aina mustat silmänaluset, joten peitän ne aina erikseen.

Jotta meikkivoide pysyisi paikoillaan, käytän itse sen alla erillistä meikin pohjustajaa. Minä levitän meikkivoiteen aina sienellä, mutta jotkut käyttävät mieluummin sivellintä tai omia sormiaan. Meikkivoiteen päälle levitän irtopuuteria vipalla, jolloin saan sen mielestäni paineltua parhaiten paikoilleen. Puuteria voi levittää myös siveltimellä, mutta näytösmeikissä se ei minusta ole toimivin tapa.

Kulmakarvat kaipaavat usein väriä tai ainakin pientä paikkailua mahdollisiin aukkokohtiin. Itse pidän kulmakynästä, mutta myös värilliset geelit tai erilliset kulmavärit sopivat tarkoitukseen hyvin. Kulmakarvat saa hyvin pysymään ojennuksessa joko värittömällä kulmageelillä tai esimerkiksi suihkaisemalla hieman hiuslakkaa kulmaharjaan ja harjaamalla kulmakarvat sen avulla paikoilleen.

Luomiväreissä kehotan omia oppilaitani suosimaan varsin neutraalia värimaisemaa, sillä jotkut värit eivät kertakaikkiaan sovi näyttämön vahvoihin valoihin. Myöskään glitterluomivärit eivät sovellu näytöksiin, sillä pahimmassa tapauksessa glitter saattaa varista silmiin ja aiheuttaa niiden valumista. Minusta ruskea mattaluomiväri on aina varma valinta, mikäli on yhtään epävarma sopivasta sävystä! Silmämeikin teossa voi käyttää sekä vaaleaa että hieman tummempaa ruskeaa. Jotta luomiväri ei karkaisi luomivakoon, kannattaa minusta myös luomet pohjustaa joko meikkivoiteella ja puuterilla tai erillisellä silmämeikin pohjustusvoiteella.

Silmämeikin tekoa

Silmämeikissä voi myös hyödyntää valkoista luomiväriä esimerkiksi kulmaluun alla ja silmännurkassa, jolloin se avaa katsetta. Rajaukset kuuluu näytösmeikissä tehdä lähes poikkeuksetta mustalla värillä. Minusta on makuasia, käyttääkö nestemäistä silmänrajausta vai kynää; nestemäinen rajaus tosin usein on voimakkaampi kuin kynällä tehty.

En ole oppilasnäytöksessä vaatinut oppilaitani käyttämään irtoripsiä, mutta ainakin mustaa ripsiväriä suosittelen kaikille. Yhtenäisen irtoripsinauhan sijaan irtoripsiä voi kiinnittää myös yksitellen, jolloin lopputulos on hieman luonnollisempi. Irtoripsien kiinnittäminen vaatii usein harjoittelua, joten siihen kannattaa varautua jo etukäteen!

Poskipunan levitykseen tuntuu olevan monta eri koulukuntaa, mutta näyttämömeikissä olen yleensä tottunut levittämään sitä poskipäiden alle enkä niiden päälle. Omaan ihonsävyyni sopii parhaiten pinkki poskipuna eikä persikkainen. Pinkki on myös näyttämömeikissä varsin varma valinta.

Perinteinen huulipunan sävy on punainen, mutta mielestäni myös pinkki näyttää lavalla kauniilta. Huulimeikki pysyy paremmin, jos sen teossa käyttää huultenrajauskynää. Huulipunan sävyyn sopivalla rajauskynällä voi huulten ääriviivojen piirtämisen lisäksi värittää myös huulia ja levittää huulipunaa vasta sen jälkeen. Huulipunan levityksen jälkeen taputtelen huuliani kevyesti vessapaperilla. Sen jälkeen lisään vielä toisen kerroksen ja toistan taputtelun. Näin kerrostettuna huulipuna kestää mielestäni varsin hyvin.

Toi toi kaikille näytöksiin! :)

Näytösten jälkeen

Huh, kiire alkaa vähitellen helpottaa ja pystyn taas päivittämään blogiakin! Joulunäytöksistä on nyt selvitty ja vähitellen voi alkaa virittäytyä joulunviettoon. Tällä viikolla hoidan vielä työasioita ja yritän muun muassa saada tammikuun tunnit suunniteltua valmiiksi. Olen myös alkanut ideoida jo kevätnäytöksen esityksiä; minulla on tapana laatia koreografiat hyvin aikaisin valmiiksi. On helpompi opettaa koreografiaa myöhemmin keväällä, jos pystyy jo heti alkuvuodesta upottamaan opetukseen koreografiassa tarvittavia elementtejä ja asioita.

Näytökset ovat ainakin minun mielestäni näin opettajan näkökulmasta varsin stressaavia - usein tuntuu siltä, että jännitän enemmän oppilaitteni puolesta kuin mitä jännitin silloin, kun itse vielä esiinnyin. Oppilaille näytökset ovat kuitenkin usein koko syksyn kohokohta. Ilokseni monet ryhmäni suorastaan ylittivät itsensä, ja oppilaille jäi hyvä mieli esiintymisestä. Toki mieltäni ilahduttivat myös esitysten jälkeen oppilailta saadut tervehdykset ja kiitokset. Ehkä paras tänä syksynä saamani palaute oli tieto siitä, että tanssitunti on oppilaan viikon ehdoton kohokohta!

Miten sinun joulunäytöksesi sujuivat?

Vierivä kivi ei sammaloidu!

Viikot ennen joulua ovat tanssinopettajalle hyvin kiireistä aikaa. Lasten tunneilla vietetään avointen ovien päiviä, jolloin vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan tanssituntia sekä näkemään, mitä tunneilla on opittu syksyn aikana. Avoimet ovet ovat jännittävä kokemus sekä lapsille että opettajille - joskus myös vanhemmille. :)

Lisäksi joulunäytökset lähestyvät kovaa kyytiä, ja monilla tunneilla harjoitellaankin ahkerasti näytöstansseja. Koregrafiat ovat minun ryhmilläni jo aika hyvällä mallilla, mutta hiottavaa riittää loppuun saakka; yleensä aina jostain ryhmästä jää yksi tanssija pois viime hetken sairastumisen vuoksi, mikä aiheuttaa luonnollisesti muutoksia esitykseen.

Kun näiden kiireiden lisäksi olen yrittänyt suunnitella tunteja, hoitaa muita työasioita sekä opettaa, meinaavat tunnit loppua vuorokaudesta kesken. Tällä viikolla olen lähtenyt aamulla kotoa ja tullut vasta illalla takaisin, joten en ole ehtinyt päivittää blogiakaan. Luvassa on kuitenkin postauksia varvastossutyöskentelyn aloittamisesta, liikkuvuusharjoittelusta sekä omatoimisesta alkulämmittelystä. Kannattaa siis liittyä vaikka lukijaksi, jos nämä aihealueet kiinnostavat! ;)
Postausehdotuksia saa myös esittää, mikäli haluat kysyä jotain tai saada lisätietoa tietystä aiheesta.

Tossukuusi