Näytökset ovat ainakin minun mielestäni näin opettajan näkökulmasta varsin stressaavia - usein tuntuu siltä, että jännitän enemmän oppilaitteni puolesta kuin mitä jännitin silloin, kun itse vielä esiinnyin. Oppilaille näytökset ovat kuitenkin usein koko syksyn kohokohta. Ilokseni monet ryhmäni suorastaan ylittivät itsensä, ja oppilaille jäi hyvä mieli esiintymisestä. Toki mieltäni ilahduttivat myös esitysten jälkeen oppilailta saadut tervehdykset ja kiitokset. Ehkä paras tänä syksynä saamani palaute oli tieto siitä, että tanssitunti on oppilaan viikon ehdoton kohokohta!
Miten sinun joulunäytöksesi sujuivat?
Mulla joulunäytökset olivat varsin historiallisia siksi, koska en jännittänyt! Ekassa näytöksessä oli vielä pieniä perhosia vatsassa havaittavissa ja tanssissa oli energiaa ja adrenaliinia. Mutta toinen näytös meni täysin ilman jännitystä ja sitä adrenaliinisysäystä. Olo oli jo hieman väsynyt ja polvet kipeät, eikä tanssissa ollut sitä energiaa ainakaan omasta mielestäni. Toiselta opettajalta tuli kehuja ja samoin vanhemmilta ja ystäviltä.. mutta oma tuntuma oli mikä oli.
VastaaPoistaTätä jännityksen puutetta ihmettelin kyllä kovasti, koska mä jännitän jopa tanssitunneilla näytöksistä puhumattakaan. Mutta mitään kommelluksia ei tapahtunut, ja viuhkakin pysyi mukana.
Hienoa, että näytöksestä jäi noin positiivinen fiiis! Onnittelut! :)
PoistaMinä en jossain vaiheessa jännittänyt esityksiä ollenkaan - pikemminkin janosin päästä lavalle. Sen vuoksi oli aika shokki, kun jännitys iski jossain vaiheessa niin pahasti päälle, ettei se helpottanut missään vaiheessa koko esitystä.