torstai 4. joulukuuta 2014

Varvastossutyöskentelyn aloittaminen, osa 5: Varvastossujen nauhojen sitominen

Tänään kirjoitan varvastossujen nauhojen sitomisesta. Variaatioita nauhojen sitomiseen löytyy useita, mutta esittelen tässä pari tekniikkaa. Perussääntö varvastossujen nauhojen sitomisessa on se, ettei niitä kierretä tai solmita pitkin säärtä, vaan mahdollisimman alas lähelle nilkkaa. Jalkaterän on hyvä olla flexissä nauhoja solmittaessa, jotta nauhat eivät tule liian kireälle. Nauhoja voi tarvittaessa leikata lyhyemmiksi, mutta siinä vaiheessa kannattaa olla varma siitä, että oma sitomistapa on hyvä.

Kiristysnauhat

Aluksi kannattaa minusta asettaa tossu jalkaan ja kiristää tossun kiristynauha sopivaksi. Minusta kiristynauha on silloin sopivan kireällä, kun se ei purista jalkaa eikä tossu myöskään "pussita" sivuilta. Kiristysnauhan sopivuus kannattaa kokeilla sekä koko jalalla että kärjellä seisten. Myös puolivarvasasennossa on mielestäni hyvä testata kireyttä.

Jotkut solmivat sopivan kireyden löydyttyä kiristynauhan umpisolmuun ja leikkaavat sen jälkeen ylimääräiset päät pois. Minä olen kuitenkin aina antanut nauhan päiden olla sellaiset kuin ne ovat ja vain työntänyt ne tossun sisään. Nauhojen päät ovat aina minulla pysyneet hyvin piilossa enkä ole kokenut niiden myöskään painavan jalkaterääni.

Nauhojen sitominen

Minä olen aika suurpiirteinen joissain asioissa enkä ole koskaan jaksanut sen kummemmin nyhrätä omien tossujeni nauhojen kanssa. Aika usein olen vain laittanut nauhat jalkaterän edestä ristiin ja kiertänyt molempia nauhoja nilkan ympäri mahdollisimman alhaalta ja lopuksi solminut nauhojen päät kiinni sekä piilottanut solmun nauhojen alle piiloon. Minulla tämä tekniikka on toiminut hyvin eikä minun ole tarvinnut fiksailla tossujeni nauhoja kesken tanssin. Yleensä tossujen nauhat opetetaan kuitenkin solmimaan hieman toisin.

Yksi hyvä tapa sitoa varvastossujen nauhat on laittaa nauhat jalkaterän edestä ristiin, jolloin ulomainen jalka on alhaalla ja sisempi päällä. Sanotaan, että tällä tavalla sidotut nauhat korostavat jalan sisäkaarta paremmin.. Tämän jälkeen nauhoja kierretään jalkaterän ympäri ensin takaa ja sitten edestä ristiin. Lopuksi ulomaisesta nauhasta pidetään kiinni ja samalla sisempää nauhaa kierretään vielä kerran nilkan ympäri, minkä jälkeen nauhat solmitaan jalan sisäsyrjän puolelle. Hyvä kohta on mielestäni kehräsluun ja akillesjänteen välissä oleva tila.

Toinen tapa on asettaa nauhat kerran ristiin toistensa ohi ja sen jälkeen sitoa ensin ulomainen nauha ja sen jälkeen sisempi. Pikaisella googlauksella löysin monta muutakin tapaa, mutta mielestäni näistä on hyvä lähteä liikkeelle. Usein opettaja opettaa ihan kädestä pitäen nauhojen solmimisen, mikäli näistä ohjeistani ei saa selkoa. :)

Marie Taglioni tanssi ensimmäisenä varpaan kärjillä.

Seuraavassa (ja sarjan viimeisessä) osassa kirjoitan muutaman sanan tossujen pehmittämisestä. Kerron myös lyhyesti, miten liian pehmeiden, eli "kuolleiden", tossujen elämää voi pidentää muutamalla tavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ajatuksesi!