Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikerata. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikerata. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. helmikuuta 2015

Baletin perusteet, osa 5: Käsien asennot

Baletin perusteissa käsittelen tällä kertaa käsien asentoja. Sarjan edelliset osat löytyvät täältä (osa 1), täältä (osa 2), täältä (osa 3) ja täältä (osa 4). Muutama osa tähän sarjaan on vielä luvassa, joten kannattaa pysyä kuulolla ja liittyä jopa lukijaksi! :)

Baletissa käsien asennoilla on suuri merkitys, sillä ne mahdollistavat ilmaisun sekä tuovat tanssillisuutta ja pehmeyttä tanssijan liikkeisiin. Kädet myös viimeistelevät monet asennot ja poosat sekä auttavat tanssijaa esimerkiksi hypyissä ja pirueteissa. Käsien asennoilla tarkoitetaan niiden pitämistä tietyssä muodossa sekä tietyllä korkeudella. Kaikissa asennoissa pyritään säilyttämään lapatuki, eli hartiat alhaalla ja olkaluun pää omassa kuopassaan; olkapään "pallo" ei siis putoa eteen- tai taaksepäin. Muistutuksena kuitenkin vielä, että olkapään anatominen rakenne on sellainen, että kun käsi nousee hartiatasoon ja siitä ylöspäin, on olkapää jo hieman noussut ylös. Kun lapaluiden kärjet kuitenkin kevyesti vedetään alaspäin, säilyvät hartiatkin mahdollisimman alhaalla silloin kun kädet liikkuvat

Joissain koulukunnissa käsillä on jopa seitsemän erilaista asentoa. Minä opetan venäläiseen Vaganova-tekniikkaan perustuen, että käsien varsinaisia asentoja on kolme mutta niitä voidaan varioida esimerkiksi erilaisten poosien mukaan.

Sormien asento

Baletissa sormet ryhmitellään siten, että minivoimankäytöllä keskisormi ja peukalo tuodaan lähelle toisiaan - ei kuitenkaan yhteen. Lasten kanssa usein kuvittelemme, että sormien välissä on taikasauva, joka menee helposti rikki. Näin ollen pitää olla varovainen, ettei purista sitä liikaa.

Sormien asento
Perusasento

Käsien asentojen opettelu aloitetaan yleensä perusasennosta. Käsien perusasento on minusta yksinkertaisinta muodostaa siten, että kädet roikkuvat rennosti vartalon molemmin puolin. Kun tästä asennosta kyynärpäät pyöristetään sivuille ja kämmenet käännetään kohti kattoa, syntyy käsien perusasento. Käsien muoto on soikea. Oikean ja vasemman käden sormet ovat noin tulitikkuaskin verran etäällä toisistaan.

Perusasento

Ensimmäinen asento

Ensimmäisessä asennossa kämmenet ovat palleaa, eivät napaa, vastapäätä. Jos kädet ovat palleaa alempana tai ylempänä, kyljet eivät aktivoidu oikein ja kädet myös helposti vetävät vartalon väärään asentoon sellaisissa pirueteissa, joissa kädet pidetään ensimmäisessä. Myös hypyissä käsien oikea korkeus ensimmäisessä asennossa auttaa ponnistusvaiheessa.

Koukistetut kyynärpäät sekä kämmenet muodostavat pyöreän asennon, eli käsiä täytyy hieman lyhentää lähemmäksi vartaloa kun ne nostetaan perusasennosta ensimmäiseen asentoon. Kämmenet katsovat kohti palleaa ja kyynärvarret sekä sormet ovat samassa linjassa - ranne ei siis roiku alaspäin. Sormet ovat samoin kuin perusasennosa, eli suurin piirtein tulitikkuaskin etäisyydellä toisistaan. Rintakehä säilyy avoimena, mutta ei kuitenkaan työnny eteenpäin.

Ensimmäinen asento (peukalo tosin voisi olla vielä paremmin piilossa)


Toinen asento

Toinen asento on mielestäni käsien asennoista kaikista vaikein. Kädet avataan sivulle ja niiden muoto on pyöreä aivan kuin sylissä pidettäisiin isoa palloa. Käsien oikea korkeus on mielestäni joskus hyvinkin yksilöllinen, mutta itse pitäisi käsiä aavistuksen hartiatasoa alempana. Kyynärpäät ovat hieman pyöreät ja ranne jatkaa käsivarren linjaa. Kämmenet katsovat eteenpäin ja kyynärpäät taaksepäin. Käsien tulisi olla hieman olkapäitä edempänä, eli silmännurkastaan tanssija näkee omat sormensa.

Toinen asento

Kolmas asento

Kolmannessa asennossa kädet muodostavat soikean asennon samoin kuin perusasennossa kuitenkin sillä erolla, että kädet ovat ylhäällä ja kämmenet katsovat alaspäin. Kädet eivät ole suoraan pään yläpuolella, vaan hieman pään edessä. Muistisääntönä mielestäni on hyvä ajatella, että kädet ovat korvien etupuolella, sillä kädet eivät saisi sivulta katsottuina peittää kasvoja. Asennon oikean paikan voi tarkistaa siten, että pitää leuan paikallaan ja katsoo silmillä ylöspäin. Mikäli pikkusormet näkyvät, kädet ovat oikealla paikallaan.

Kolmas asento
Muita käsien asentoja

Kun kädet viedään esimerkiksi toisesta asennosta alas perusasentoon, käännetään kämmenet alaspäin ja hieman ojennetaan ja lasketaan kyynärpäitä alaspäin. Tätä liikettä kutsutaan nimellä allongé.

Baletissa käytetään myös niin sanottuja puolikkaita asentoja. Esimerkiksi toisen asennon ja perusasennon välissä voidaan käyttää asentoa nimeltä demi-seconde, jossa kädet ovat perusasennon korkeudella mutta pyöreät samoin kuin toisessa asennossa.

Arabesque'eissa käsien asennot ovat hyvin erilaiset kuin muissa käsien asennoissa, sillä kädet eivät arabesque'issa muodosta pyöreää muotoa. Sen sijaan kädet ojennetaan pitkiksi ja kämmenet käännetään alaspäin. Kyynärpäät ovat hieman pehmeät, mutta eivät kuitenkaan liian koukussa. Kirjoitan araesque'eista myöhemmin enemmän. :)

Ensimmäinen arabesque


tiistai 3. helmikuuta 2015

Venyttelyohjeita,osa 5: Venyttelyn haitat

Onko venyttely ratkaisu kaikkeen?
Joskus tuntuu opettajana siltä, että oppilaat olettavat venyttelyn olevan automaattisesti oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kerran esimerkiksi eräs oppilaani tuskaili tunnilla, ettei osaa hallita tukijalan oikeaa asentoa. Kun kysyin koko ryhmältä,mikä asiaan voisi auttaa, tarjosivat kaikki ratkaisuksi venyttelyä. Venyttely auttaa toki tiettyihin ongelmiin, mutta ei ole täsmäratkaisu kaikkiin hankaluuksiin. Monesti muun muassa lihasten vahvistaminen ja niiden oikea aktivoitumisjärjestys auttaa ongelman ratkaisemisessa eikä suinkaan venyttely. Venyttelyharjoittelun ohella onkin tärkeää opettaa lihasten virheetöntä käyttöä. Hyvällä harjoittelulla ja oikeilla harjoituksilla ihminen saadaan muuttamaan tapaa, jolla hän käyttää kehoaan.

Liikeratojen parantaminen
Range of motion
Venyttelyn tavoitteena on parantaa lihashallintaa, kehon joustavuutta sekä lisätä lihaksen liikerataa, range of motionia. Venyttely on hyvin luonnollista ja vaistonvaraistakin toimintaa; sekä eläimet että ihmiset suorittavat venytyksiä tuntuman mukaan, esimerkiksi nukkumisen tai pitkän istumisen jälkeen. Venyttelyä voidaan myös käyttää liikeratojen parantamiseksi ennen varsinaista liikuntasuoritusta. Paria sekuntia pidemmät venytykset saattavat kuitenkin olla haitallisia esimerkiksi hyppyharjoituksissa, sillä lihaksista häviää silloin helposti kimmoisuus ja lisäksi voimantuotto-ominaisuudet heikkenevät. Pitkitetty, yli 30 sekuntia kestävä venytys lisäksi huonontaa lihaksen verenkiertoa ja saa kudoksissa aikaan hapenpuutetta sekä kerryttää lihaksiin maitohappoa.

Staattisessa ja pitkäkestoisessa venyttelyssä lihakset eivät ole aktiiviset eivätkä näin ollen suojele niveliä liikeratojen ääripäissä. Nivelrakenteiden joustaminen mutta kuitenkin riittävä stabiliteeetti on todella haastava yhtälö tanssijalle. Kun venytellään, täytyy pitää huoli siitä, etteivät nivelten tukirakenteet joudu ylisuuren venytyksen kohteeksi. Niveltä ei pidä koskaan venyttää sellaiseen suuntaan, että sen kapseli- ja sidekudosrakenteet löystyvät. Venyttelijän pitäisikin oppia tietämään ja tuntemaan nivelten rakenteet sekä niiden normaalit liikesuunnat. Usein esimerkiksi tanssijoiden näkee venyttävän lonkankoukistajia väärällä tavalla siten, että venytys kohdistuu nivelkapseliin.

Vammojen ennaltaehkäiseminen
Venyttelyn vaikutusta vammojen ehkäisyyn on tutkittu, mutta siitä ei ole näyttöä. Yksilötasolla kokemus saattaa kuitenkin olla erilainen, mutta koska esimerkiksi tanssissa monet asiat vaikuttavat yhtäaikaisesti terveyteen, on vaikea yksilöidä, auttaako venytteleminen vammojen ennaltaehkäisemisessä vai ei.

Mikäli tekstini herätti ajatuksia tai kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni parhaani mukaan!