tiistai 3. helmikuuta 2015

Venyttelyohjeita,osa 5: Venyttelyn haitat

Onko venyttely ratkaisu kaikkeen?
Joskus tuntuu opettajana siltä, että oppilaat olettavat venyttelyn olevan automaattisesti oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kerran esimerkiksi eräs oppilaani tuskaili tunnilla, ettei osaa hallita tukijalan oikeaa asentoa. Kun kysyin koko ryhmältä,mikä asiaan voisi auttaa, tarjosivat kaikki ratkaisuksi venyttelyä. Venyttely auttaa toki tiettyihin ongelmiin, mutta ei ole täsmäratkaisu kaikkiin hankaluuksiin. Monesti muun muassa lihasten vahvistaminen ja niiden oikea aktivoitumisjärjestys auttaa ongelman ratkaisemisessa eikä suinkaan venyttely. Venyttelyharjoittelun ohella onkin tärkeää opettaa lihasten virheetöntä käyttöä. Hyvällä harjoittelulla ja oikeilla harjoituksilla ihminen saadaan muuttamaan tapaa, jolla hän käyttää kehoaan.

Liikeratojen parantaminen
Range of motion
Venyttelyn tavoitteena on parantaa lihashallintaa, kehon joustavuutta sekä lisätä lihaksen liikerataa, range of motionia. Venyttely on hyvin luonnollista ja vaistonvaraistakin toimintaa; sekä eläimet että ihmiset suorittavat venytyksiä tuntuman mukaan, esimerkiksi nukkumisen tai pitkän istumisen jälkeen. Venyttelyä voidaan myös käyttää liikeratojen parantamiseksi ennen varsinaista liikuntasuoritusta. Paria sekuntia pidemmät venytykset saattavat kuitenkin olla haitallisia esimerkiksi hyppyharjoituksissa, sillä lihaksista häviää silloin helposti kimmoisuus ja lisäksi voimantuotto-ominaisuudet heikkenevät. Pitkitetty, yli 30 sekuntia kestävä venytys lisäksi huonontaa lihaksen verenkiertoa ja saa kudoksissa aikaan hapenpuutetta sekä kerryttää lihaksiin maitohappoa.

Staattisessa ja pitkäkestoisessa venyttelyssä lihakset eivät ole aktiiviset eivätkä näin ollen suojele niveliä liikeratojen ääripäissä. Nivelrakenteiden joustaminen mutta kuitenkin riittävä stabiliteeetti on todella haastava yhtälö tanssijalle. Kun venytellään, täytyy pitää huoli siitä, etteivät nivelten tukirakenteet joudu ylisuuren venytyksen kohteeksi. Niveltä ei pidä koskaan venyttää sellaiseen suuntaan, että sen kapseli- ja sidekudosrakenteet löystyvät. Venyttelijän pitäisikin oppia tietämään ja tuntemaan nivelten rakenteet sekä niiden normaalit liikesuunnat. Usein esimerkiksi tanssijoiden näkee venyttävän lonkankoukistajia väärällä tavalla siten, että venytys kohdistuu nivelkapseliin.

Vammojen ennaltaehkäiseminen
Venyttelyn vaikutusta vammojen ehkäisyyn on tutkittu, mutta siitä ei ole näyttöä. Yksilötasolla kokemus saattaa kuitenkin olla erilainen, mutta koska esimerkiksi tanssissa monet asiat vaikuttavat yhtäaikaisesti terveyteen, on vaikea yksilöidä, auttaako venytteleminen vammojen ennaltaehkäisemisessä vai ei.

Mikäli tekstini herätti ajatuksia tai kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni parhaani mukaan!

2 kommenttia:

  1. Moikka!

    Tämä kysymykseni ei nyt koske venyttelyä, vaikka mielenkiintoinen postaus tämä olikin :).

    Haluaisin vähän kysellä näkökulmia ikuiseen kärkitossuongelmaani. Kärkitanssia olen päässyt harjoittelemaan nyt noin kaksi vuotta suhteellisen epäsäännöllisesti. Kun aloitin baletin minulle vain pökättiin tossut käteen ja laitettiin muiden mukaan lattialle. En siis ole koskaan päässyt tekemään alkeista lähtevää kärkitreeniä ja tekniikkani on luultavasti aika surkea. Olen vähän siis oppinut kantapään (tai siis kärjen heh) kautta..

    Käytän tällä hetkellä Grishkon Maya tossuja ja pohjan kovuus on M. Hiljalleen olen alkanut pääsemään kärjelle aina vain paremmin ja paremmin. Tossut tuntuvat kuitenkin pehmittelystä ja käytöstä huolimatta aika pökkelöiltä ja kömpelöiltä. Minulla on todella kapea jalka, joten oikean mallisen tossun löytäminen tuntuu todella hankalalta. Tanssiliikkeissä minut on laitettu ostamaan jos jonkinlaista tossua, mutta boksi on aina osottautunut liian leveäksi ja olen sitten tanssinut varpaat lintassa. Tämä Maya mallina tuntuu ihan passelilta ja oikeastaan parhaalta vaihtoehdolta tähän asti, kun leveytenä on vain yksi X. Mun jalka on tosi heikko lättäjalka ja jalan kaari siis lähes mitätön. Varsinainen kysymys koskeekin sitä, että mitä luulet olisikohan tossut vaihtaa pehmeämpiin S-pohjaan? Helpottuisikohan kärjelle pääseminen sitä kautta? Toisaalta pohdin, että pehmeä pohja ei taas anna heikolle nilkalle ehkä tarpeeksi tukea. Aina uusia tossuja ostaessani minulle on suoraan tarjottu M-pohjan tossua, jota en ole koskaan aiemmin edes keksinyt kyseinalaistaa.

    Sellaisen jutun olen (onneksi!) huomannut, että nilkkani vahvistuvat kyllä koko ajan.. Oikeaan suuntaan siis olen menossa.

    Olisiko sulla siis tarjota mitään vinkkejä tämän sepustuksen perusteella? :)

    Terkuin,
    L

    VastaaPoista
  2. Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

    Oletko kokeillut muita kuin Grishkon tossuja? Myös Sanshalla ja Blochilla on kapeita malleja, joskaan niitä ei välttämättä ole suomalaisissa kaupoissa välttämättä tarjolla. Joskus kärjelle on nimittäin vaikea päästä pelkästään tossun mallin vuoksi. :)

    Tuosta pehmeästä pohjasta ollaan opettajien kesken montaa mieltä. Voisit mahdollisesti kokeilla S-pohjaa siksi, että pehmeäpohjainen tossu ei tosiaan tee mitään sinun puolestasi, vaan joudut itse lihastyön avulla nousemaan kärjelle.

    Lättäjalkaasi liittyen varmistan, tarkoitatko kaarella jalkapohjan kaarta etkä jalkapöydän kaarta? Tuota jalkapohjan kaarta, eli instepiä, on mahdollista vahvistaa erilaisin harjoittein, uskon että voisit hyötyä niistä muutenkin varvastossutyöskentelyssä. Tarkoituksenani on kirjoittaa oma postaus oheisharjoitteista heti kun aika riittää. :)

    Mikäli balettitekniikkasi on pehmeillä tossuilla kunnossa, ei kärkitossutyöskentelyn pitäisi olla oikeiden tossujen kanssa vaikeaa. Jos sinulla on pehmeillä tossuilla haasteita, seuraavat samat ongelmat myös varpaan kärjelle. Kiinnitä erityistä huomiota vartalon kannatukseen, tästäkin asiasta on postaus tulossa vielä! :)

    VastaaPoista

Kerro ajatuksesi!