World Ballet Day |
tiistai 4. lokakuuta 2016
World Ballet Day!
Huomenta! Tänään on World Ballet Day, eli virittäytykääpä seuraamaan Australian, Bolshoin, Royalin, Suomen kansallisbaletin, Kanadan kansallisbaletin sekä San Fransiscon baletin harjoituksia ja muuta arkea tänään! Linkin löydätte tästä!
maanantai 8. elokuuta 2016
Tervetuloa balettitunnille!
Syyskauden alku häämöttää jo vähitellen näköpiirissä ja jälleen monet päättävät aloittaa baletin opiskelun! Baletin voi harrastuksena aloittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta ammattilaiseksi tähtääville toki asetetaan enemmän vaatimuksia. Harrastaja voi kuitenkin tulla tunnille juuri sellaisena kuin on eikä mitään ennakkotietoja tai -taitoja tarvitse. Innostus balettiin toki on plussaa ja edesauttaa oppimista! ;)
Uuden alkeisryhmän kanssa aloittaminen on minusta aina mielenkiintoista ja vähän jännittävää. On aika vaikea suunnitella tuntia ryhmälle, joka sisältää hyvin erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea oppijoita. Joillain saattaa olla jo aikaisempaa tanssi- tai liikuntataustaa, mutta osa saattaa aloittaa baletin ensimmäisenä liikuntaharrastuksenaan. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia odotuksia siitä, mitä tunnilla tehdään. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia odotuksia teillä oli, kun aloititte baletin. Kommentoikaa ihmeessä, jos muistatte omia ajatuksianne! :)
En erityisemmin pidä aikuisbaletti-sanasta, sillä minä koen opettavani aina yhtä ja samaa balettia. Baletissa on niin monta puolta, että mielestäni koko termi aikuisbaletti on aika turha. Aikuisten ja lasten tunneissa on toki eroja, samoin kuin ammattilaisten ja harrastelijoiden tunneilla, mutta samaa baletin henkeä ja samoja liikkeitä opetetaan niin lapsille kuin aikuisille - ainoastaan lähestymistapa on hieman erilainen.
Yleensä lasten ja nuorten balettitunneilla on tietty pukukoodi, jota opettajat toivovat noudatettavan. Yhtenäinen puvustus kunnioittaa baletin perinteitä ja traditiota, mutta auttaa myös opettajaa näkemään kehon linjaukset ja mahdollistaa virheasentoihin puuttumisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Aikuisten tunneilla pukukoodi on yleensä väljempi, ja ensimmäisille tunneille voi hyvin tulla vaikkapa topissa sekä trikoissa. Edes pehmeitä balettitossuja ei ole pakko hankkia heti, vaan tunnille voi tulla myös sukissa. Yleensä baletin aloittajat ovat kuitenkin sen verran innoissaan uudesta harratuksestaan, että ovat vähintäänkin hankkineet jo balettitossut valmiiksi. Aika moni innostuu hetken kuluttua hankkimaan myös oikean balettipuvun ja muita varusteita. Usein opettaja ohjeistaa varusteista ja myös tanssitarvikeliikkeissä osataan neuvoa niistä.
Perinteinen balettikampaus on nuttura, joka mahdollistaa niskan linjan näkymisen ja helpottaa esimerkiksi piruettien tekemistä. Kokemukseni mukaan nuorempien oppilaiden tunnilla nutturankäyttöä pidetään itsestään selvänä, mutta aikuisten kohdalla ollaan aavistuksen joustavampia. Yleensä nutturan kanssa käy kuitenkin vähän samalla tavalla kuin varusteidenkin kanssa, että niitä alkaa pikkuhiljaa ilmestyä myös aikuisille!
Minua ei ollenkaan haittaa, jos joku oppilas ei heti oivalla jotain liikettä. Balettitunneille tullaan oppimaan ja opettaja olisi aika turha, jos oppilaat osaisivat kaiken jo valmiiksi. Tärkeintä on oma asenne ja jo aikaisemmin mainitsemani innostus balettiin. Tyhmiä kysymyksiä ei minun mielestäni ole olemassa ja minusta on tärkeää kysyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta oppimaan, joten aina kannattaa kysyä!
Asenne ratkaisee, mukavia balettituntej niin uusille kuin vanhoille konkareillekin! Baletti on ihanaa ja kuka tahansa oppii tanssimaan, kun jaksaa harjoitella ja nähdä vaivaa!
Uuden alkeisryhmän kanssa aloittaminen on minusta aina mielenkiintoista ja vähän jännittävää. On aika vaikea suunnitella tuntia ryhmälle, joka sisältää hyvin erilaisia ihmisiä ja ennen kaikkea oppijoita. Joillain saattaa olla jo aikaisempaa tanssi- tai liikuntataustaa, mutta osa saattaa aloittaa baletin ensimmäisenä liikuntaharrastuksenaan. Ihmisillä on myös hyvin erilaisia odotuksia siitä, mitä tunnilla tehdään. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisia odotuksia teillä oli, kun aloititte baletin. Kommentoikaa ihmeessä, jos muistatte omia ajatuksianne! :)
En erityisemmin pidä aikuisbaletti-sanasta, sillä minä koen opettavani aina yhtä ja samaa balettia. Baletissa on niin monta puolta, että mielestäni koko termi aikuisbaletti on aika turha. Aikuisten ja lasten tunneissa on toki eroja, samoin kuin ammattilaisten ja harrastelijoiden tunneilla, mutta samaa baletin henkeä ja samoja liikkeitä opetetaan niin lapsille kuin aikuisille - ainoastaan lähestymistapa on hieman erilainen.
Yleensä lasten ja nuorten balettitunneilla on tietty pukukoodi, jota opettajat toivovat noudatettavan. Yhtenäinen puvustus kunnioittaa baletin perinteitä ja traditiota, mutta auttaa myös opettajaa näkemään kehon linjaukset ja mahdollistaa virheasentoihin puuttumisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Aikuisten tunneilla pukukoodi on yleensä väljempi, ja ensimmäisille tunneille voi hyvin tulla vaikkapa topissa sekä trikoissa. Edes pehmeitä balettitossuja ei ole pakko hankkia heti, vaan tunnille voi tulla myös sukissa. Yleensä baletin aloittajat ovat kuitenkin sen verran innoissaan uudesta harratuksestaan, että ovat vähintäänkin hankkineet jo balettitossut valmiiksi. Aika moni innostuu hetken kuluttua hankkimaan myös oikean balettipuvun ja muita varusteita. Usein opettaja ohjeistaa varusteista ja myös tanssitarvikeliikkeissä osataan neuvoa niistä.
Balettivarusteet |
Perinteinen balettikampaus on nuttura, joka mahdollistaa niskan linjan näkymisen ja helpottaa esimerkiksi piruettien tekemistä. Kokemukseni mukaan nuorempien oppilaiden tunnilla nutturankäyttöä pidetään itsestään selvänä, mutta aikuisten kohdalla ollaan aavistuksen joustavampia. Yleensä nutturan kanssa käy kuitenkin vähän samalla tavalla kuin varusteidenkin kanssa, että niitä alkaa pikkuhiljaa ilmestyä myös aikuisille!
Minua ei ollenkaan haittaa, jos joku oppilas ei heti oivalla jotain liikettä. Balettitunneille tullaan oppimaan ja opettaja olisi aika turha, jos oppilaat osaisivat kaiken jo valmiiksi. Tärkeintä on oma asenne ja jo aikaisemmin mainitsemani innostus balettiin. Tyhmiä kysymyksiä ei minun mielestäni ole olemassa ja minusta on tärkeää kysyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta oppimaan, joten aina kannattaa kysyä!
Asenne ratkaisee, mukavia balettituntej niin uusille kuin vanhoille konkareillekin! Baletti on ihanaa ja kuka tahansa oppii tanssimaan, kun jaksaa harjoitella ja nähdä vaivaa!
Ballerinat |
torstai 4. elokuuta 2016
Takaisin tangon ääreen!
Hei ja tervehdys kesälaitumilta! Blogi on ollut vähän tuuliajolla henkilökohtaisista syistä johtuen, mutta nyt yritetään taas palata ruotuun! Syyskausi ei ole vielä alkanut meidän tanssikoulussamme, mutta työasiat pyörivät jo mielessä. Yritän kuumeisesti miettiä joulunäytöskuvioita ja toki ylipäätään tulevaa lukuvuotta!
Esititte minulle toiveen kirjoittaa kesäharjoittelusta, johon ajattelinkin pureutua tässä kirjoituksessani. Kesäloman loppu tosin häämöttää jo monella, mutta ajattelin muotoilla ajatukseni tulevaa syyskautta silmälläpitäen. Pohdin pitkään, miten tämän postauksen toteuttaisin. Olin aistivinani teidän lukijoitteni kaipailevan aika yksityiskohtaista treeniohjelmaa. Jotenkin sellaisen laatiminen tuntui minusta kuitenkin vaikealta teitä tuntematta, sillä minusta on hankala antaa tarkkoja ohjeita isolle määrälle ihmisiä, joiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia.
Joitain ohjenuoria pystyn kuitenkin antamaan. Pidän esimerkiksi itse omassa treenissäni tärkeänä sitä, että jokaiseen viikkoon pitäisi mahtua yksi lepopäivä, jolloin ei tehdä muuta treeniä kuin arkiliikuntaa - ei edes liikkuvuusharjoittelua. Sen lisäksi minusta itsestäni on tärkeää sisällyttää myös voima- ja liikkuvuustreeniä treeniviikkoon. Tanssituntien määrä vaihtelee hyvin yksilökohtaisesti, joten välttämättä esimerkiksi voimaharjoittelua ei pysty tekemään kovin usein. Sen vuoksi minusta kesä- tai ylipäätään loma-ajan treenissä kannattaisikin keskittyä niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyystreeniä, jota teen harvoin opetuskauden aikana. Joskus kannattaa myös mietttiä, pystyykö paljon treenaavana jaksottamaan harjoitteluaan sillä tavalla, että muutaman raskaan treeniviikon jälkeen olisi yksi kevyt treeniviikko. Tämän kevyen viikon aikana voi treenata, mutta vähemmän ja kevyemmin kuin raskaiden viikkojen aikana. Esimerkiksi voimaharjoittelussa olen huomannut, että treeni kulkee yleensä kevyen viikon jälkeen huomattavasti aikaisempaa paremmin ja pystyn nostamaan treenipainojakin! Levossahan lihakset ja osaaminen muutenkin kehittyvät, joten sitä ei todellakaan pidä aliarvioida!
Oma mielipiteeni pähkinänkuoressa on se, että kesällä kannattaa pitää muutama viikko kokonaan taukoa tanssitreenistä. Esimerkiksi oma kehoni tarvitsee pitkän lukuvuoden jälkeen lepoa, jonka uskon tekevän monelle muullekin tanssijalle hyvää. Minä pidän aina parin viikon jakson, jolloin jätän kaiken treenin pois ja nautin vain olostani. Parissa viikossa kunto ei romahda dramaattisesti, jos ei ihan vuodelepoon joudu, joten suosittelen sitä lämpimästi.
Kesällä on minusta tärkeää treenata myös muuta kuin tanssia sen takia, että kehoa on hyvä oppia käyttämään eri tavalla. Minä esimerkiksi kehotan aina oppilaitani esimerkiksi lenkkeilemään ulkona luonnossa, käymään pyöretkillä ja uimassa, sillä kaikki nämä lajit ovat hyviä treenimuotoja kesällä. Näitä kaikkia voi myös tehdä ulkona, mikä on minusta tärkeää. Liikkuvustreeniäkin on hyvä tehdä ulkona venytellen tai vaikka joogaten. Monella paikkakunnalla järjestetään myös puistojumppia, jotka eivät ole kovin kalliita tai jopa täysin ilmaisia.
Oma kesätreenini on ollut hyvin pitkälti edellä kuvatun laista. Alkukesän pyhitin täysin lepäämiseen, vaikka harrastinkin samalla hyötyliikuntaa. Keskikesällä puolestaan lenkkeilin ja tein voima- ja liikkuvuustreeniä, mutta aika maltillisesti. Nyt elokuun alussa olen itse palannut takaisin balettitangon ääreen ollakseni opetuskunnossa kauden alkaessa. Lisäksi olen lisännyt voimatreenejäni.
PS. Kirjoittelen myöhemmin baletin aloittamisesta, onko teillä jotain vinkkejä asiasta? :)
Esititte minulle toiveen kirjoittaa kesäharjoittelusta, johon ajattelinkin pureutua tässä kirjoituksessani. Kesäloman loppu tosin häämöttää jo monella, mutta ajattelin muotoilla ajatukseni tulevaa syyskautta silmälläpitäen. Pohdin pitkään, miten tämän postauksen toteuttaisin. Olin aistivinani teidän lukijoitteni kaipailevan aika yksityiskohtaista treeniohjelmaa. Jotenkin sellaisen laatiminen tuntui minusta kuitenkin vaikealta teitä tuntematta, sillä minusta on hankala antaa tarkkoja ohjeita isolle määrälle ihmisiä, joiden taustat ja tarpeet ovat hyvin erilaisia.
Joitain ohjenuoria pystyn kuitenkin antamaan. Pidän esimerkiksi itse omassa treenissäni tärkeänä sitä, että jokaiseen viikkoon pitäisi mahtua yksi lepopäivä, jolloin ei tehdä muuta treeniä kuin arkiliikuntaa - ei edes liikkuvuusharjoittelua. Sen lisäksi minusta itsestäni on tärkeää sisällyttää myös voima- ja liikkuvuustreeniä treeniviikkoon. Tanssituntien määrä vaihtelee hyvin yksilökohtaisesti, joten välttämättä esimerkiksi voimaharjoittelua ei pysty tekemään kovin usein. Sen vuoksi minusta kesä- tai ylipäätään loma-ajan treenissä kannattaisikin keskittyä niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyystreeniä, jota teen harvoin opetuskauden aikana. Joskus kannattaa myös mietttiä, pystyykö paljon treenaavana jaksottamaan harjoitteluaan sillä tavalla, että muutaman raskaan treeniviikon jälkeen olisi yksi kevyt treeniviikko. Tämän kevyen viikon aikana voi treenata, mutta vähemmän ja kevyemmin kuin raskaiden viikkojen aikana. Esimerkiksi voimaharjoittelussa olen huomannut, että treeni kulkee yleensä kevyen viikon jälkeen huomattavasti aikaisempaa paremmin ja pystyn nostamaan treenipainojakin! Levossahan lihakset ja osaaminen muutenkin kehittyvät, joten sitä ei todellakaan pidä aliarvioida!
Kuva |
Oma mielipiteeni pähkinänkuoressa on se, että kesällä kannattaa pitää muutama viikko kokonaan taukoa tanssitreenistä. Esimerkiksi oma kehoni tarvitsee pitkän lukuvuoden jälkeen lepoa, jonka uskon tekevän monelle muullekin tanssijalle hyvää. Minä pidän aina parin viikon jakson, jolloin jätän kaiken treenin pois ja nautin vain olostani. Parissa viikossa kunto ei romahda dramaattisesti, jos ei ihan vuodelepoon joudu, joten suosittelen sitä lämpimästi.
Kesällä on minusta tärkeää treenata myös muuta kuin tanssia sen takia, että kehoa on hyvä oppia käyttämään eri tavalla. Minä esimerkiksi kehotan aina oppilaitani esimerkiksi lenkkeilemään ulkona luonnossa, käymään pyöretkillä ja uimassa, sillä kaikki nämä lajit ovat hyviä treenimuotoja kesällä. Näitä kaikkia voi myös tehdä ulkona, mikä on minusta tärkeää. Liikkuvustreeniäkin on hyvä tehdä ulkona venytellen tai vaikka joogaten. Monella paikkakunnalla järjestetään myös puistojumppia, jotka eivät ole kovin kalliita tai jopa täysin ilmaisia.
Oma kesätreenini on ollut hyvin pitkälti edellä kuvatun laista. Alkukesän pyhitin täysin lepäämiseen, vaikka harrastinkin samalla hyötyliikuntaa. Keskikesällä puolestaan lenkkeilin ja tein voima- ja liikkuvuustreeniä, mutta aika maltillisesti. Nyt elokuun alussa olen itse palannut takaisin balettitangon ääreen ollakseni opetuskunnossa kauden alkaessa. Lisäksi olen lisännyt voimatreenejäni.
PS. Kirjoittelen myöhemmin baletin aloittamisesta, onko teillä jotain vinkkejä asiasta? :)
lauantai 4. kesäkuuta 2016
Lukuvuoden päätöstunnelmia
Johan on ollut pitkä kirjoitustauko! Kulunut lukuvuosi oli omalla kohdallani raskas ja voimavarat koetuksella. Blogi ja te lukijat olette olleet useasti mielessäni, mutta kirjoittaminen on tuntunut vaikealta. Mitä pitempi tauko sitä hankalampi paluu päätee ainakin omalla kohdallani, mutta täällä taas ollaan!
Lukuvuosi on jo varmasti kaikissa tanssikouluissa saatu viimeistään nyt päätökseen; tosin kesätuntejahan järjestetään monissa kouluissa! Helsingin kansainvälinen balettikilpailu vierähti samoin kuin tanssin päivä ja monet muut tanssitapahtumat, kevätnäytöksistä puhumattakaan! Koska lukuvuosi oli omalla kohdallani kiireinen, ehdin vasta näin lauantai-illan kunniaksi syventyä katsomaan Kansallisbaletin Pieni merenneito -balettia. Täytyy todeta, että Erika Turusen luomat merenneitoasut ovat visuaalisesti aivan mykistyttäviä! En ole ihan varma, mitä mieltä olen kertojaäänen käyttämistä (samaa keinoahan koreografi Kenneth Greve käytti myös Lumikuningattaressa). Pohdin jälleen kerran, selkeyttääkö kertoja baletin tarinaa vai viekö se pois katsojan omaa tulkintaa aiheesta. Tarinan juonenhan voi lukea käsiohjelmasta, mutta minusta on baletin aikana ihanaa rakentaa oma käsitys tarinasta eikä minua haittaa, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät heti aukeaisikaan. Mitä mieltä te olette?
Mitä sinulle kuuluu? Mistä aiheesta haluaisit lukea blogistani? :)
Lukuvuosi on jo varmasti kaikissa tanssikouluissa saatu viimeistään nyt päätökseen; tosin kesätuntejahan järjestetään monissa kouluissa! Helsingin kansainvälinen balettikilpailu vierähti samoin kuin tanssin päivä ja monet muut tanssitapahtumat, kevätnäytöksistä puhumattakaan! Koska lukuvuosi oli omalla kohdallani kiireinen, ehdin vasta näin lauantai-illan kunniaksi syventyä katsomaan Kansallisbaletin Pieni merenneito -balettia. Täytyy todeta, että Erika Turusen luomat merenneitoasut ovat visuaalisesti aivan mykistyttäviä! En ole ihan varma, mitä mieltä olen kertojaäänen käyttämistä (samaa keinoahan koreografi Kenneth Greve käytti myös Lumikuningattaressa). Pohdin jälleen kerran, selkeyttääkö kertoja baletin tarinaa vai viekö se pois katsojan omaa tulkintaa aiheesta. Tarinan juonenhan voi lukea käsiohjelmasta, mutta minusta on baletin aikana ihanaa rakentaa oma käsitys tarinasta eikä minua haittaa, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät heti aukeaisikaan. Mitä mieltä te olette?
Pieni merenneito |
lauantai 30. tammikuuta 2016
Mitä baletinopettaja tekee ennen tuntia?
Tuntuu siltä, että aloitan nykyään aina blogikirjoitukseni valittelemalla aikapulaa. Niinpä ajattelin tällä kertaa siirtyä suoraan asiaan, kun meillä jokaisella kuitenkin on ne samat 24 vuorokaudessa! Sen verran vinkkaan tulevasta, että tarkoitukseni on kirjoittaa eteen- ja taaksetaivutuksista jossain vaiheessa! Koska blogiini näyttää päivittäin eksyvän varsin mukava määrä ihmisiä, tahtoisin kuulla, mikäli teillä blogini lukijoilla on jotain postaustoiveita tai kysymyksiä, joihin kaipailette vastauksia?
Rupesin tällä viikolla pohtimaan omia rutiinejani ennen balettituntia ja sitä, miten ne poikkeavat niistä ajoista, kun olin itse balettioppilas. Balettioppilaana tulin aina kyllä hyvissä ajoin paikan päälle pysytäkseni vaihtamaan vaatteet sekä lämmittelemään ennen tunnin alkua. Niihin aikoihin oma lämmittely tosin koostui lähinnä venytyksistä. Tärkeää oli myös nähdä kavereita ja vaihtaa kuulumisia ennen tuntia. Nyt kun opetan, ovat rutiinit hieman erilaisia.
Saavun yleensä aina vähintään puoli tuntia aikaisemmin opetuspaikalle, mikäli mitään yllättävää ei ole sattunut. Kerran esimerkiksi hyppäsin ajatuksissani väärään bussiin, jolloin aikataulut menivät luonnollisesti hieman sekaisin. Onneksi ehdin kuitenkin tuollakin kerralla ajoissa opettamaan, mikä lienee tärkeintä!
Heti vaatteet vaihdettuani ja täytettyäni juomapulloni tarkistan ensimmäiseksi musiikkilaitteiden toimintavalmiuden. Jos tulen jostain muualta kuin kotoa, saatan myös tässä vaiheessa syödä eväitä. Tämän jälkeen usein kertailen tuntisuunnitelmiani sekä mietin, mitä asioita kävimme edellisellä kerralla läpi. Jos käytän jollain tunnilla välineita tai rekvisiittaa, otan ne valmiiksi esiin.
Yritän aina lämmitellä ennen tuntien alkua. Minulla on tietynlainen runko omalle alkulämmittelylleni, mutta usein muokkaan sitä käytettävissä olevan ajan ja oman kehoni tarpeiden mukaan. Lämmittelyssäni pyrin luonnollisesti saamaan kehoni lämpimäksi sekä käymään läpi eri kehonosat ja niiden ääriliikeradat. Lisäksi teen tasapainoa kehittäviä liikkeitä.
Oman lämmittelyni jälkeen ehdin joskus vielä vilkaista omaa puhelintani, mutta aika usein tässä vaiheessa ensimmäinen tunti jo alkaa ja päästän oppilaat sisään saliin!
Tossumeri |
maanantai 11. tammikuuta 2016
Harjoittelusanasto, osa 2: Muita harjoittelukäsitteitä
Heipä hei ja mukavaa alkanutta vuotta 2016! Joululomat ovat kaikissa tanssikouluissa nyt ohi ja ajatukset on siirretty tulevaan! Tällä kertaa palaan viime vuonna aloittamaani harjoittelusanastoon; sarjan edellisen kirjoituksen luista ja lihaksista voi lukea täältä. Nyt käsittelen muita tanssin harjoitteluun liittyviä peruskäsitteitä. Lähteenä tekstiin olen käyttänyt Marja Putkiston kirjaa Mehthod Putkisto - Syväjumpalla notkeaksi, josta olen poiminut omasta mielestäni tärkeimpiä balettiin liittyviä käsitteitä.
Neutraalit asennot
Lantion neutraaliasento
Lantio ei känny eteen- eikä taaksepäin, vaan on neutraalissa keskiasennossa. Asento haetaan häntäluun, häpyluun ja istuinluiden kautta asettamalla nämä luut oikeaan linjaan. Lantion neutraaliasento tarvitaan ryhdin pohjaksi. Jos esimerkiksi häntäluu kääntyy väärään suuntaan ikään kuin eteenpäin kohti napaa, lannenotko oikenee ja sen myötä lonkat sekä polvet koukistuvat ja pää sekä hartiat työntyvät eteenpäin.
Selkärangan neutraaliasento
Leuka ei työnny eteen- eikä taaksepäin, vaan pysyy keskiasennossa. Oikea asento edellyttää niska- ja leukalihasten riittävää pituutta. Kun leuka asettuu oikeaan asentoonsa, myös kielilihaksen kanta asettuu oikein lepäämään leuan pohjalle.
Ydintuki
Ydintuki on kehon tasapainoon, tukeen ja voimaan liittyvä käsite, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ydintuki vaatii kehon asentojen vakauttamiseen tarvittavien lihasten hallintaa. Ydintuki koostuu reiden takaosan lihasten, lähentäjien, syvien pakaralihasten, lonkan koukistajien, vatsalihaskorsetin, lantionpohjan lihasten ja pallean yhteistyöstä. Ydintuki näkyy tanssijan kyvyssä hakea tai säilyttää lantion ja selkärangan neutraaliasentoja sekä käyttää kehon keskustaa liikkeiden tukivoimapisteenä.
Tukivoimapiste
Vakauttamiseen ja tukeen liittyvä käsite. Paikka tai piste, jossa käytetään hyväksi oman kehon painoa maan vetovoiman vastustamisessa. Tukivoimapisteet voivat olla kehon sisällä tai sen ulkopuolella. Tukivoimapiste on määriteltävä jokaisen liikkeen kohdalla aina erikseen; niitä tasapainotetaan, syvennetään tai kohdistetaan tukivoimapisteitä vasten. Niitä vasten luodaan liikkeelle myös vastasuuntainen liiike, joka maksimoi liikettä esimerkiksi venytyksissä.
Katseen keskittäminen
Katseen keskittäminen liittyy vartalon keskuslinjaan sekä liikkeiden sitomiseen kehon ydintukeen. Katseen keskittäminen liittyy baletissa usein pirueteissa pisteen tai spotin ottamiseen, mikä helpottaa pyörimistä.
Kehon keskustuntuma
Tuntuma kehon keskuslinjaan, joka liittyy kehon ydintukeen. Liikkeet kootaan ja tuetaan sekä syvyys- että pystysuunnassa kehon keskuslinjaa kohti. Keskustuntuma on apuna kaikessa liikkumisessa ja olemisessa sekä ryhdin säilyttämisessä.
Sokeat pisteet
Kehon kohdat, joihin on vaikea saada tuntumaa. Liikeradat, jotka tuntuvat täysin vierailta. Sokeat pisteet liittyvät usein kireisiin lihaksiin ja lihasmuistiin. Kehon liikeratoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti vasta silloin, kun pystytään aktivoimaan sokeat alueet.
Tunto- ja liikehermojen toimintamekanismi
Aivot lähettävät keskushermoston kautta informaatiota lihasten liikehermoihin. Tuntohermot käsittelevät tuntoaisteista tulevia viestejä. Informaation kulku on jatkuvaa ja automaattista. Toistuvat harjoitukset vaikuttavat keskushermoston kykyyn ottaa vastaan tietoa.
Löytyykö sinun kehostasi sokeita pisteitä? :)
Neutraalit asennot
Lantion neutraaliasento
Lantio ei känny eteen- eikä taaksepäin, vaan on neutraalissa keskiasennossa. Asento haetaan häntäluun, häpyluun ja istuinluiden kautta asettamalla nämä luut oikeaan linjaan. Lantion neutraaliasento tarvitaan ryhdin pohjaksi. Jos esimerkiksi häntäluu kääntyy väärään suuntaan ikään kuin eteenpäin kohti napaa, lannenotko oikenee ja sen myötä lonkat sekä polvet koukistuvat ja pää sekä hartiat työntyvät eteenpäin.
Neutraaliasento ja huono ryhti |
Selkärangan neutraaliasento
Leuka ei työnny eteen- eikä taaksepäin, vaan pysyy keskiasennossa. Oikea asento edellyttää niska- ja leukalihasten riittävää pituutta. Kun leuka asettuu oikeaan asentoonsa, myös kielilihaksen kanta asettuu oikein lepäämään leuan pohjalle.
Ydintuki
Ydintuki on kehon tasapainoon, tukeen ja voimaan liittyvä käsite, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ydintuki vaatii kehon asentojen vakauttamiseen tarvittavien lihasten hallintaa. Ydintuki koostuu reiden takaosan lihasten, lähentäjien, syvien pakaralihasten, lonkan koukistajien, vatsalihaskorsetin, lantionpohjan lihasten ja pallean yhteistyöstä. Ydintuki näkyy tanssijan kyvyssä hakea tai säilyttää lantion ja selkärangan neutraaliasentoja sekä käyttää kehon keskustaa liikkeiden tukivoimapisteenä.
Ydintukiharjoituksia |
Tukivoimapiste
Vakauttamiseen ja tukeen liittyvä käsite. Paikka tai piste, jossa käytetään hyväksi oman kehon painoa maan vetovoiman vastustamisessa. Tukivoimapisteet voivat olla kehon sisällä tai sen ulkopuolella. Tukivoimapiste on määriteltävä jokaisen liikkeen kohdalla aina erikseen; niitä tasapainotetaan, syvennetään tai kohdistetaan tukivoimapisteitä vasten. Niitä vasten luodaan liikkeelle myös vastasuuntainen liiike, joka maksimoi liikettä esimerkiksi venytyksissä.
Katseen keskittäminen
Katseen keskittäminen liittyy vartalon keskuslinjaan sekä liikkeiden sitomiseen kehon ydintukeen. Katseen keskittäminen liittyy baletissa usein pirueteissa pisteen tai spotin ottamiseen, mikä helpottaa pyörimistä.
Piruetti |
Kehon keskustuntuma
Tuntuma kehon keskuslinjaan, joka liittyy kehon ydintukeen. Liikkeet kootaan ja tuetaan sekä syvyys- että pystysuunnassa kehon keskuslinjaa kohti. Keskustuntuma on apuna kaikessa liikkumisessa ja olemisessa sekä ryhdin säilyttämisessä.
Sokeat pisteet
Kehon kohdat, joihin on vaikea saada tuntumaa. Liikeradat, jotka tuntuvat täysin vierailta. Sokeat pisteet liittyvät usein kireisiin lihaksiin ja lihasmuistiin. Kehon liikeratoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti vasta silloin, kun pystytään aktivoimaan sokeat alueet.
Tunto- ja liikehermojen toimintamekanismi
Aivot lähettävät keskushermoston kautta informaatiota lihasten liikehermoihin. Tuntohermot käsittelevät tuntoaisteista tulevia viestejä. Informaation kulku on jatkuvaa ja automaattista. Toistuvat harjoitukset vaikuttavat keskushermoston kykyyn ottaa vastaan tietoa.
Löytyykö sinun kehostasi sokeita pisteitä? :)
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
Vinkkejä!
Näin sunnuntain ja Lucian päivän ratoksi ajattelin ilahduttaa teitä muutamalla vinkillä! Mikäli ette ole jo tutustuneet Royal Ballet'n muutama viikko sitten livenä lähettyihin Pähkinänsärkijän harjoituksiin, löydätte videon täältä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan! :)
Tiedättehän myös, että joulupäivänä YLE Teemalta tulee Lumikuningatar-baletti, joka on kuvattu syksyllä 2014. Taltioinnissa nähdään päärooleissa isoäitinä näyttelijä Krista Kosonen, Kerttuna ensitanssija Maria Baranova, Kaina ensitanssija Sergei Popov ja Lumikuningattarena ensitanssija Tiina Myllymäki. Tämä sama Lumikuningatar-baletin taltiointi esitettiin myös Finnkinon elokuvateattereissa keväällä 2015.
Tiedättehän myös, että joulupäivänä YLE Teemalta tulee Lumikuningatar-baletti, joka on kuvattu syksyllä 2014. Taltioinnissa nähdään päärooleissa isoäitinä näyttelijä Krista Kosonen, Kerttuna ensitanssija Maria Baranova, Kaina ensitanssija Sergei Popov ja Lumikuningattarena ensitanssija Tiina Myllymäki. Tämä sama Lumikuningatar-baletin taltiointi esitettiin myös Finnkinon elokuvateattereissa keväällä 2015.
Lumikuningatar |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)