Luomisen tuskaa

Tämä tunne, luomisen tuska, lienee tuttu kaikille, jotka ovat joskus tehneet koreografiaa. Olen nyt suurin piirtein selviytynyt alkuvuoden tuntien suunnittelusta, mikä sekin on välillä oikea savotta. Olen ymmärtänyt, että luokanopettajilla on mahdollisuus käyttää valmiita tuntisuunnitelmia ja kokeita niin halutessaan, mutta me tanssinopettajat suunnittelemme kaikki tuntimme itse alusta alkaen. Joskus tuntien suunnittelu käy helposti, mutta toisinaan saa vääntää ihan tosissaan ennen kuin palaset loksahtelevat paikoilleen.

Tuntien suunnittelun lisäksi koreografian luominen aiheuttaa minulle usein harmaita hiuksia. Kuten aiemmin kerroin, tapanani on suunnitella oppilasnäytöstanssit hyvissä ajoin. Niinpä olen tänään käyttänyt aikaa yhden tanssin tekemiseen. Minulla oli jo idea valmiina, mutta työhön tarttumista hidasti sopivan musiikin puuttuminen. Tänään kuitenkin sattumalta löysin musiikin tuntien suunnittelun ohessa, joten askelien ja kuvioiden miettiminen ja sovitteleminen saattoi alkaa. Olen hyvin laiska kirjoittamaan tekemiäni koreografioitani muistiin, mutta kunhan saan tanssin vielä vähän valmiimmaksi, yritän kirjoittaa siitä itselleni muistiinpanot edes muutamaa tukisanaa käyttäen. Muuten voi olla, että joudun tekemään saman työn myöhemmin uudelleen. Yleensä koreografiani muuttumat jonkin verran matkan varrella, sillä harvoin tanssi toimii sellaisenaan jollekin ryhmälle. Saa nähdä, miten paljon tanssi vielä muuttuu ennen varsinaista esitystä! :)

Kuva

Oletko sinä tehnyt omia koreografioita? Jos olet, miten se sujui?