Toivepostaus: Pääsykoevinkkejä

Tässä postauksessani pyysin teiltä ideoita ja vinkkejä aiheista, joista haluaisitte lukea blogistani. Kiitos kaikista tähän mennessä tulleista ehdotuksista, myös mahdolliset lisäideat otetaan vastaan! :)
Yksi toiveista oli kirjoittaa pääsykokeista, joten aloitan Toivepostaus-sarjan pääsykoevinkeistä!

Valmistautuminen
Hieman koulusta riippuen pääsykokeet koostuvat erilaisista osa-alueista ja saattavat kestää yhdestä päivästä useampaan päivään. Aika usein pääsykokeissa karsitaan osa hakijoista pois, mutta joskus kaikki hakijat saavat osallistua siihen alusta loppuun saakka.

Usein pääsykokeet koostuvat koulussa opetettavien tanssilajien tunneista, jonkinlaisesta musikaalisuustestistä, haastattelusta ja joskus myös fysioterapeutin tarkastuksesta. Usein on myös improvisaatiota ja jopa ryhmätehtäviä. Opettajaopintoihin hakeutuessa on lisäksi yleensä opetusnäyte.

Mikäli pääsykoetta varten pitää laatia jonkin ennakkotehtävä, kannattaa se valmistella huolellisesti ja ajatuksella. Jos ennakkotehtävä tulee palauttaa jo ennen pääsykoetta, täytyy ehdottomasti pitää kiinni annetusta aikataulusta. Joskus myöhästyneitä tehtäviä ei arvioida ollenkaan ja jos arvioidaankin, vaikuttaa myöhässä palauttaminen usein pistemäärään. Usein pääsykokeeseen pyydetään myös ottamaan mukaan valokuva itsestä, jotta raadin on helpompi yhdistää hakijan nimi ja numero oikeaan tanssijaan.

Pääsykoepäivät ovat usein pitkiä ja joskus joutuu odottelemaan omaa vuoroaan jonkin aikaa. Suosittelen varaamaan hyvät eväät mukaan, jotta jaksaaa koko päivän. Itse suosittelen myös syömään lämpimän ruoan, mikäli pääsykoe kestää koko päivän. Monipäiväisissä pääsykokeissa riittävä lepo ja uni ovat myös tärkeitä, sillä jännittäminen ja itsensä likoon laittaminen syövät voimia!

Pukeutuminen
Mikäli pääsykokeessa kehotetaan pukeutumaan tietyllä tavalla, tulee ohjeistusta luonnollisesti noudattaa. Hakijoita saatetaan pyytää esimerkiksi balettitunnilla pukeutumaan mustaan tanssipukuun ja sukkahousuihin sekä ottamaan varvastossut mukaan. Lähes aina pääsykokeessa käytetään numerolappua, joka yleensä kiinnitetään hakaneuloilla rintojen alle pallean kohdalle. Tätä lappua ei kannata hukata pääsykokeiden aikana ja lisäksi kannattaa painaa oma hakijanumeronsa mieleen. Mahdollisissa välikarsinnoissa ei välttämättä ilmoiteta jatkoon päässeiden hakijoiden nimiä, vaan ainoastaan heidän hakijanumeronsa.

Pääsykoetyyli 

Mikäli pääsykokeessa ei ole erityistä pukukoodia, kannattaa minusta pukeutua samalla tavalla kuin tavalliselle tanssitunnille. Itse ainakin valitsisin vaatteet, joissa on mukava olla. Eräissä pääsykokeissa muistan esimerkiksi pukeutuneeni violetteihin housuihin, jotta erottuisin mustahoususisesta massasta.

Asenne
Mielestäni pääsykokeissa menestymisessä avainasemassa on oma asenne. Pääsykokeet testaavat tanssiteknillisten valmiuksien lisäksi paineensieto- ja usein myös heittäytymiskykyä. Kannattaa muistaa, että vaikka ei tulisi valituksi, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että olisi huono tanssija. Kilpailu on kovaa ja paikkoja rajoitetusti. Kun olin itse raadissa eräässä pääsykokeessa, oli yhtä paikkaa kohti useampi hyvä hakija ja valitseminen todella vaikeaa! Ei siis pidä lannistua, vaikka paikka ei irtoaisikaan ensimmäisellä yrittämällä! Kannattaa pikemminkin miettiä, mikä pääsykokeessa sujui hyvin ja mitä voisi parantaa seuraavaa kertaa varten. Jotkut koulut antavat viimeiseen vaiheeseen saakka päässeille hakijoille pyynnöstä myös palautetta siitä, miksi he eivät tulleet valituiksi kouluun.

Helposti pääsykoetilanteessa sortuu vertailemaan itseään muihin hakijoihin, mikä saattaa aiheuttaa itselle lisästressiä. Itse ajattelen hakijana niin, etten voi tietää, millaisia opiskelijoita raati etsii. Niinpä vertailun sijaan yrittäisin keskittyä olemaan oma itseni ja suhtautumaan avoimin mielin kaikkiin pääsykokeessa annettuihin tehtäviin. Joskus asenne todella ratkaisee!

Millaisia pääsykoekokemuksia sinulla on? :)

Oppilasnäytöstunnelmia

Kevään oppilasnäytökset ovat monissa tanssikouluissa joko joko takana päin tai vielä edessä. Esiintyminen on monille koko kauden kohokohta, joten näytöksiin suhtaudutaan intohimoisesti myös harrastajaryhmissä. Ajattelinkin tässä postauksessa kirjoittaa omista oppilasnäytöstunnelmistani näin opettajan näkökulmasta.

Näytöksiin valmistautuminen alkaa omalla kohdallani jo kotona. Minulla on lista näytökseen tarvitsemistani tavaroista, joita otan mukaani. Listalla on kaikkea mahdollista hiuslakasta sekä kynsilakan poistoaineesta aina varatossuihin sekä varamusiikkeihin saakka. Yritän valmistautua kaikkiin mahdollisiin katastrofeihin mahdollisimman hyvin jo etukäteen, vaikka joka vuosi yleensä sattuukin jotain yllättävää.

Valmistautuminen näytökseen

Saavun näytöspaikalle hyvissä ajoin ennen omien oppilaitteni tuloa, jotta ehdin laittaa kaiken valmiiksi. Kun oppilaat tulevat paikalle, autan heitä pukeutumisessa ja muutenkin valmistautumisessa niin paljon kuin ehdin. Toisinaan joku oppilaista on näytöspäivänä niin sairas, ettei pysty osallistumaan esitykseen. Niinpä yritän aina löytää aikaa myös koreografian läpikäymiseen ja tarvittavien muutosten tekemiseen, jotta esitys sujuisi mahdollisimman hyvin. Tanssin muuttaminen viime hetkellä on aina stressaavaa sekä oppilaille että opettajalle, mutta yleensä tanssit ovat sujuneet muutoksista huolimatta hienosti.

Yleensä ovat oppilaille positiivinen onnistumisen kokemus, mutta joskus esityksen jälkeen täytyy myös yrittää rohkaista tanssijoita. Tänä keväänä esimerkiksi yksi oppilaani teki tanssissa pienen ja lähes huomaamattoman virheen, mikä kuitenkin harmitti häntä todella paljon. Tällaisessa tilanteessa on minulla opettajana hieman avuton olo, sillä oppilasta on vaikea lohduttaa. Vaikka kuinka kerron hänelle, ettei virhe haitannut kokonaisuutta, ymmärrän silti oppilaan oman kokemuksen epäonnistumisesta. Usein sanonkin, että virheen tekeminen saa harmittaa ja on merkki siitä, että asia on itselle tärkeä. Yritän kuitenkin asettaa asiat myös oikeisiin mittasuhteisiin kertomalla, että liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä hautomaan epäonnistumistaan. Lisäksi muistutan, että onneksi esiintymismahdollisuuksia tulee myös myöhemmin!

Pienet ballerinat

Miten sinun näytöksesi sujuivat? :)

Aukikierron parantaminen, osa 1: Venyttely

Sain jo jonkin aikaa sitten ehdotuksen kirjoittaa aukikierron parantamisesta. Asia on ollut mielessäni siitä alkaen, mutta vasta nyt ehdin tarttua kunnolla toimeen! Uskon, että näin kesän lähestyessä tanssijoilla on kuitenkin enemmän aikaa lihashuoltoon ja oheisharjoitteluun, kuten vaikkapa aukikiertoon perehtymiseen! Näin ollen postauksen ajankohta saattaa olla juuri sopiva!

Olen kirjoittanut lonkan rakenteesta ja aukikierrosta oman postauksensa, joka löytyy täältä. Tässä kirjoituksessa esittelen tapoja aukikierron parantamiseen venyttelyn avulla. Haluan kuitenkin painottaa, että välttämättä kireät lihakset eivät ole syynä heikkoon aukikiertoon. Voi olla, ettei aukikiertäjälihaksissa ole tarpeeksi voimaa tuottamaan omaa maksimaalista aukikiertoa, jolloin niitä tulee venyttämisen sijaan vahvistaa. Palaan vahvistamiseen postaussarjan seuraavassa osassa!

Kuten jo kirjoitin, aukikiertoa saattavat rajoittaa useat eri tekijät. Näin ollen aluksi jokaisen tanssijan tulisi tunnistaa, mikä kohta omassa kehossa hankaloittaa oman maksimaalisen aukikierron hyödyntämistä. Joskus esimerkiksi kireät pakaralihakset, lähentäjälihakset tai jopa alaselkä saattavat estää lonkkia kiertymästä maksimiaukikiertoon. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että välttämättä oma tai edes oman tanssinopettajan ammattitaito ei aina riitä ongelma-alueen jäljittämiseen. Joskus saattaakin olla parempi kääntyä tanssiin perehtyneen fysioterapeutin puoleen, joka osaa paikallistaa ongelman ja antaa oikeita harjoitteita sen ratkaisemiseksi. Fysioterapeutti osaa myös antaa selityksen siihen, miksi lihakset kiristyvät. Kun tietää, mistä kiristys johtuu, on myöhemmin mahdollista päästä eroon tavoista, jotka aiheuttavat ylimääräisiä lihasjännityksiä.Mikäli kireät lihakset rajoittavat aukikiertoa, voi kuitenkin ennen fysioterapeutin luona vierailemista kokeilla kotikonsteja.

Jos kiristys johtuu kireistä lihaksista, voi niitä yrittää avata venytyksillä. Itse suosin pumppaavaa tyyliä, jossa venytykseen ei jäädä kovin pitkäksi aikaa. Teen esimerkiksi 10 - 15 pumppaavaa venytystä, jossa ainoastaan käyn uloshengityksellä venytysasennossa ja lopuksi jään noin puoleksi minuutiksi venyttämään ennen kuin toistan saman venytyksen toiselle puolelle. Venyttelyn perusperiaatteista voi lukea lisää täältä.

Mikäli esimerkiksi gluteus medius -lihas kiristää, voi kokeilla seuraavaa venytystä. Asetu istumaan samalla tavalla kuin risti-istunnassa, mutta nosta oikean jalan nilkka vasemman jalan polven päälle. Pyri pitämään molemmat istuinluut lattiassa ja rentouttamaan oikean jalan nivunen. Uloshengityksellä nojaa eteenpäin pitäen koko selkä pitkänä, kunnes tunnet venytyksen. Sisäänhengityksellä palaa alkuasentoon.

Kuva

Jos piriformis-lihas on kiristynyt, kannattaa kokeilla sen venyttämistä. Oheinen venytys ei välttämättä sovi kaikkien polville, joten kannattaa olla varovainen. Polvissa ei saisi tuntua kipua missään vaiheessa venytystä!

Istu siten, että asetat polvesi toistensa päälle ja pyri jälleen rentouttamaan nivuset. Kurota istuinluita pitkälle taaksepäin ja pidä koko selkä pitkänä. Uloshengityksellä nojaa eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen. Sisäänhengityksellä palaa takaisin alkuasentoon.

Kuva

Muistattehan, että kysymykset ja kommentit aiheesta tai sen vierestä ovat aina tervetulleita! :)

Kysyvä ei tieltä eksy!

Nyt kun kevätkiireet alkavat vähitellen helpottaa, on vihdoin aikaa päivittää blogia! Koska uskon vuorovaikutukseen, haluaisin myös kuulla teidän blogissani vierailevien ehdotuksia aiheista, joista haluaisitte tietää enemmän. Ainakin aukikierron parantamiseen keskittyvää postausta on pyydetty, ja se on minulla vihdoinkin työn alla! Kannattaa siis kurkata blogiani huomenna, mikäli olet kiinnostunut parantamaan omaa aukikiertoasi. :)


Jos haluaisit kuitenkin lukea jostain muustakin aiheesta, otan enemmän kuin mielelläni vinkkejä ja ideoita vastaan! Muutenkin kehitysehdotukset ovat tervetulleita, mikäli niitä on! Haluaisitko blogiini jotain tietynlaista sisältöä? Mikä blogissani toimii ja mikä taas ei? Sana on vapaa! :)

Kuva

Ps. Huomasin joidenkin lukevan blogiani Blogilistan kautta. Olettehan tietoisia, että Blogilista lopettaa toimintansa 1.6.2015 alkaen? Suosittelenkin jatkossa seuraamaan blogiani joko Bloggerin tai Bloglovinin kautta. :)

Kesää kohti!

Pian on aika ripustaa balettitossut naulaan kesäloman ajaksi! Olen viime aikoina käyttänyt paljon aikaa tulevan kauden suunnitteluun, jotta voisin lomalla keskittyä oikeasti lomailuun tuntien laatimisen sijaan.Vaikka baletti onkin aivan ihanaa, on myös hyvä pitää välillä taukoa niin henkisen kuin fyysisen jaksamisenkin vuoksi.

Kulunut lukuvuosi on pääpiirteissään ollut antoisa, mutta valitettavasti olen kärsinyt myös loukkaantumisista sen aikana. Vammoista kuntoutuminen on aina fyysisesti sekä henkisesti raskasta; kaikista vaikeinta siitä tekee se, että oma kroppa toimii työvälineenä eikä saa aina tarpeeksi lepoa. Silloin myös kuntoutuminen hidastuu ja kärsivällisyys sekä motivaatio ovat koetuksella. Onneksi oppilaat ovat kuitenkin ihania ja opettaminen mukavaa!

Vaikka itse jäänkin pian lomalle, on tarkoituksenani kuitenkin päivittää blogia myös kesällä! Pysykäähän siis kuulolla! :)

Kesäbalettia

Aiotko sinä tanssia myös kesällä vai keräätkö voimia tulevaa syksyä varten?

Näytösmeikkivinkkejä

Kevätnäytökset lähestyvät monessa tanssikoulussa näin toukokuun puolivälissä! Ajattelin kantaa korteni kekoon kirjoittamalla omia meikkivinkkejäni. En ole mestarimeikkaaja, mutta rakastan kosmetiikkaa ja meikkejä! Kylpyhuoneen kaapit pursuavatkin lähes yli äyräidensä minun purnukoideni vuoksi. Oppilasnäytöksissä autan omia oppilaitani meikin teossa sen verran kuin ehdin. Jos näytökset ovat kiireisiä oppilaille, opettajat niissä vasta juoksevatkin!

Siveltimet

Meikkaaminen on minusta todellista välineurheilua! Se on helpompaa ja mukavampaa, kun käytössä ovat hyvät siveltimet. Mielestäni laadusta kannattaa maksaa, jos meikkaa useammin kuin kerran tai kaksi vuodessa, sillä laadukkaat siveltimet kestävät vuodesta toiseen. Mikäli oma budjetti ei anna periksi, kannattaa siveltimiä toivoa esimerkiksi lahjaksi.

Meikeissä on mielestäni tietyissä tuotteissa selkeä ero selektiivisten ja markettimerkkien välillä. Ripsiväreissä en ainakaan omissa ripsissäni huomaa eroa kalliimmaan ja halvemman välillä, mutta esimerkiksi poskipunissa ja etenkin luomiväreissä ero on mielestäni varsin suuri. Halvempien merkkien luomivärit ovat usein minusta harmittavan huonopigmenttisiä ja väriä joutuu kerrostamaan todella paljon halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Selektiivisten merkkien kanssa en ole kokenut tällaista ongelmaa. Mikäli ei kuitenkaan halua maksaa luomiväripaletista tai meikkivoiteesta useampaa kymppiä, löytyy mielestäni kotimaiselta Lumenelta paljon hyviä tuotteita myös näytösmeikin laatimiseen!

Näyttämömeikissä minä suosin mahdollisimman peittävää ja jokseenkin paksua meikkivoidetta, sillä pidän sen antamasta viimeistellystä lopputuloksesta. Etenkin arki- mutta myös näyttämömeikissä on tärkeää, että meikkivoiteen sävy on lähellä oman ihon sävyä. Meikkivoidetta kannattaisikin aina tarkastella päivänvalossa ennen ostopäätöksen tekoa, sillä kaupan valaistuksessa sävy saattaa vääristyä. Meikkivoidetta pitäisi myös aina testata kasvojen iholle, sillä esimerkiksi kämmenselän iho saattaa olla eri värinen kuin kasvojen iho.

Pienet ihon virheet eivät toki näy näyttämön kirkkaassa valaistuksessa tai muutenkaan peittävän meikkivoiteen alta, mutta esimerkiksi näppylöitä voi halutessaan peittää erillisillä tuotteilla. Itselläni on aina mustat silmänaluset, joten peitän ne aina erikseen.

Jotta meikkivoide pysyisi paikoillaan, käytän itse sen alla erillistä meikin pohjustajaa. Minä levitän meikkivoiteen aina sienellä, mutta jotkut käyttävät mieluummin sivellintä tai omia sormiaan. Meikkivoiteen päälle levitän irtopuuteria vipalla, jolloin saan sen mielestäni paineltua parhaiten paikoilleen. Puuteria voi levittää myös siveltimellä, mutta näytösmeikissä se ei minusta ole toimivin tapa.

Kulmakarvat kaipaavat usein väriä tai ainakin pientä paikkailua mahdollisiin aukkokohtiin. Itse pidän kulmakynästä, mutta myös värilliset geelit tai erilliset kulmavärit sopivat tarkoitukseen hyvin. Kulmakarvat saa hyvin pysymään ojennuksessa joko värittömällä kulmageelillä tai esimerkiksi suihkaisemalla hieman hiuslakkaa kulmaharjaan ja harjaamalla kulmakarvat sen avulla paikoilleen.

Luomiväreissä kehotan omia oppilaitani suosimaan varsin neutraalia värimaisemaa, sillä jotkut värit eivät kertakaikkiaan sovi näyttämön vahvoihin valoihin. Myöskään glitterluomivärit eivät sovellu näytöksiin, sillä pahimmassa tapauksessa glitter saattaa varista silmiin ja aiheuttaa niiden valumista. Minusta ruskea mattaluomiväri on aina varma valinta, mikäli on yhtään epävarma sopivasta sävystä! Silmämeikin teossa voi käyttää sekä vaaleaa että hieman tummempaa ruskeaa. Jotta luomiväri ei karkaisi luomivakoon, kannattaa minusta myös luomet pohjustaa joko meikkivoiteella ja puuterilla tai erillisellä silmämeikin pohjustusvoiteella.

Silmämeikin tekoa

Silmämeikissä voi myös hyödyntää valkoista luomiväriä esimerkiksi kulmaluun alla ja silmännurkassa, jolloin se avaa katsetta. Rajaukset kuuluu näytösmeikissä tehdä lähes poikkeuksetta mustalla värillä. Minusta on makuasia, käyttääkö nestemäistä silmänrajausta vai kynää; nestemäinen rajaus tosin usein on voimakkaampi kuin kynällä tehty.

En ole oppilasnäytöksessä vaatinut oppilaitani käyttämään irtoripsiä, mutta ainakin mustaa ripsiväriä suosittelen kaikille. Yhtenäisen irtoripsinauhan sijaan irtoripsiä voi kiinnittää myös yksitellen, jolloin lopputulos on hieman luonnollisempi. Irtoripsien kiinnittäminen vaatii usein harjoittelua, joten siihen kannattaa varautua jo etukäteen!

Poskipunan levitykseen tuntuu olevan monta eri koulukuntaa, mutta näyttämömeikissä olen yleensä tottunut levittämään sitä poskipäiden alle enkä niiden päälle. Omaan ihonsävyyni sopii parhaiten pinkki poskipuna eikä persikkainen. Pinkki on myös näyttämömeikissä varsin varma valinta.

Perinteinen huulipunan sävy on punainen, mutta mielestäni myös pinkki näyttää lavalla kauniilta. Huulimeikki pysyy paremmin, jos sen teossa käyttää huultenrajauskynää. Huulipunan sävyyn sopivalla rajauskynällä voi huulten ääriviivojen piirtämisen lisäksi värittää myös huulia ja levittää huulipunaa vasta sen jälkeen. Huulipunan levityksen jälkeen taputtelen huuliani kevyesti vessapaperilla. Sen jälkeen lisään vielä toisen kerroksen ja toistan taputtelun. Näin kerrostettuna huulipuna kestää mielestäni varsin hyvin.

Toi toi kaikille näytöksiin! :)

Pas de bourrée suivi

Pitkän radiohiljaisuuden jälkeen ajattelin perehtyä pas de bourrée suivi -liikkeeseen, josta sain kysymyksen aikaisempaan postaukseeni. Muistattehan, että kysymykset ja kommentit ovat aina tervetulleita - liittyivät ne aiheeseen tai eivät! :)

Pas de bourrée suivi tarkoittaa suomeksi seurattua bourréen askelta. Se on kärkitossuliike, jossa jalkojen toisiaan seuraavat pienet liikkuvat askeleet kuljettavat tanssijaa tilassa kaikkiin suuntiin. Pas de bourrée suivi -liikettä voidaan tehdä joko kuudennessa tai viidennessä asennossa ja liikkua suorassa linjassa, diagonaalissa tai ympyrässä. Liike voi olla tempoltaan hidas, keskinopea tai nopea.

Pas de bourrée suivi kuudennessa asennossa (pas couru)

Pas de bourrée suivi kuudennessa asennossa on pienen pientä juoksua varpailla (couru = juostu). Se harjoitellaan ensin hitaasti, mutta myöhemmin tempoa voidaan nopeuttaa.

Liikkeen valmistava versio aloitetaan seisomalla kuudennessa asennossa, josta noustaan demi-plién kautta relevéhen. Tästä asennosta nostetaan oikean jalan varpaat ylös lattiasta ja hieman heitetään jalkaa lähellä lattiaa eteenpäin. Tämän jälkeen jalka tuodaan takaisin toisen luokse ja liike toistetaan toisella jalalla. Kun tämä onnistuu, voidaan nopeuttaa tempoa. Myöhemmin jalan pieneen heittoon lisätään askel eteenpäin tai taaksepäin.

Kun tempo nopeutuu, jalkojen heitot menosuuntaan pienenevät samoin kuin askeleiden pituus. Käsien ja pään asennoissa voidaan käyttää useita eri variaatioita.

Pas de bourrée suivi viidennessä asennossa

Liikkeen harjoittelu aloitetaan jälleen valmistavasta versiosta. Seistään viidennessä asennossa épaulement croiséssa oikea jalka edessä. Alkuasennosta noustaan plién kautta relevéhen. Etummaisen jalan varpaat nousevat hieman irti lattiasta samalla kun polvi koukistuu vähän. Tämän jälkeen varpaat tuodaan lattiaan ja suoristetaan polvi. Toistetaan sama takimmaisella jalalla.

Kun liike sujuu paikallaan, lisätään siihen liikkuminen sivuttain kädet isossa poosassa (oikea käsi kolmannessa asennossa, vasen käsi toisessa ja katse hieman oikean käden alta kurkistaen). Samalla kun oikea jalka nousee ylös lattiasta astutaan sillä pieni askel sivulle. Välittömästi tämän jälkeen toistetaan sama vasemmalla jalalla tuoden se syvään (jopa hieman yliristittyyn) viidenteen asentoon taakse. On tärkeää tuoda jälkimmäinen jalka nopeasti kiinni toiseen jalkaan, jotta sivulle liikuttaessa ei näytettäisi jalkojen toista asentoa. Tulee lisäksi huomioida, että mikäli tanssija ei ojenna polvea tuodessaan varpaita lattiaan, näyttää liike kömpelöltä ja painavalta.

Myöhemmin pas de bourrée suivissä lisätään tempoa ja se voidaan tehdä esimerkiksi croiséssa sekä effacéessa eteen tai taakse tai écartéhen. Etenkin croiséssa ja effacéessa on tärkeää pitää jalat hyvin ristissä viidennessä asennossa, jotta neljättä asentoa ei näytettäisi katsojille. Molempien jalkojen on näin ollen tärkeää  pysyä aktiivisina liikkeessä.

Ohessa on vielä video pas de bourrée suivistä: