Baletin perusteet, osa 3: Piruetin anatomia

Baletin perusteissa käsittelen tänään piruetin anatomiaa. Edelliset osat löytyvät täältä ja täältä. Toivoisin teiltä edelleen kysymyksiä ja ehdotuksia siitä, mistä baletin perusasiasta tahtoisitte saada lisää tietoa. :)

Piruettiasento

Piruettia varten tulee hallita mielestäni ensisijaisesti oikea vartalon asento, eli lyhyesti sanottuna osata asettaa pää, rintakehä ja lantio linjaan toistensa päälle. Usein piruetin lähtöasennossa lantio kallistuu taaksepäin, jolloin koko kehon tasapaino muuttuu. Lantiota on vaikea oikaista linjaan piruetin aikana, jolloin piruetti lähteekin helposti kaatumaan. Omat piruettini paranivat huomattavasti, kun opin linjaamaan lantioni oikein. Kyse ei välttämättä ole isosta muutoksesta, sillä pienelläkin ja lähes huomaamattomalla tiltillä saattaa olla yllättävän iso vaikutus.

Piruettiasento

Vartalon asentoa tarkkaillessa huomaan usein oppilaan ylävartalon kallistuvan johonkin suuntaan. Monilla on tapana nojata yläselästä hieman taaksepäin. Kun osa oppilaista tämän lisäksi nostaa kädet liian korkeaan ensimmäiseen asentoon, on kaatuminen taaksepäin lähes varmaa. Toisilla kyljet lähtevät kallistumaan, jolloin piruetti kaatuu sivulle. Eteenpäin pyöristyvä rintaranka sekä joskus myös liian alhaalla ensimmäisessä asennossa olevat kädet vetävät vartaloa puolestaan eteenpäin. Joskus tähän ongelmaan auttaa pelkkä käsien asettaminen oikealle korkeudelle, sillä silloin on helpompi aktivoida kylkiä ja saada ne pysymään linjassa. Myös lapatuki ja sitä kautta hartiat pysyvät hallinnassa, kun käsien asento on oikea.

Jotta piruettiasento pysyisi kasassa, täytyy osata myös aktivoida aukikiertäjälihakset sekä ojentaa tukijalka pitkäksi. Monet oppilaat ovat oppineet kiinnittämään huomiota työjalan aukikiertoon retiré-asennosa. Jos kuitenkin samalla unohtaa kiertää tukijalkaa vastakkaiseen suuntaan auki, kääntyy tukijalka työjalan suuntaan ja putoaa aukikierrosta parallel-asentoon tai joskus jopa sisäkiertoon. Luonnollisesti työjalan jalkaterä tulee myös osata ojentaa oikein, jotta se ei käänny banaanille. Tukijalassa täytyy lisäksi olla tarpeeksi voimaa ja hallintaa, jotta korkea puolivarvasasento säilyy.

Jotta piruetti onnistuu, pitäisi piruettiasento saada valmiiksi jo silloin, kun kokonaisesta kierroksesta on käännytty vasta 1/8-käännös. Mikäli piruettiasento valmistuu myöhässä, se hidastaa usein vauhtia ja vartalon oikeaa asentoa on vaikea pitää yllä. Minulla on tapana opettaa jo tangossa tehtävissä tasapainoissa, että piruettiasento valmistuu heti ja että oppilas harjoittelee heti irrottamaan tankokäden tangolta sekä testaamaan omaa tasapainoaan. Piruetissa ei voi jäädä aikailemaan, joten siksi minusta on turhaa hakea tasapainoa pieni ikuisuus ennen tankokäden irrotusta. Piruettiasento täytyisi myös säilyttää aivan loppuun saakka eikä luopua siitä kesken piruetin. Tällöin piruetti on myös helpompi lopettaa siististi ja hallitusti. Mielestäni Kathryn Morganin neuvo nähdä itsensä esimerkiksi tuplapiruetissa kaksi kertaa ennen piruetin lopetusta, on erittäin hyvä. Kehotan myös kokeilemaan hänen vinkkiään, jossa lasketaan piruetteja takaperin. Eli triplapiruetissa lasketaan kolmesta yhteen sitä mukaa kun pyöritään kierroksia ja tullaan vasta ykkösen jälkeen alas.

Piruettipää

Baletissa piruetin aluksi pää ikään kuin jää paikalleen niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista, minkä jälkeen pää kääntyy napakasti ennen muuta vartaloa. Päätä ei saa kallistaa missään vaiheessa piruettia, sillä silloin koko kehon painopiste muuttuu. Katse pidetään omien silmien tasolla, sillä katseen laskeminen ja nostaminen usein vaikuttaa koko vartalon asentoon. Usein oppilaita kehotetaankin valitsemaan jokin piste tai kohta, jota he katsovat tiukasti piruetin tai piruettien aikana. Minusta piruettipään käyttäminen myös selkeyttää piruetteja - etenkin jos niitä tehdään monta peräkkäin. Lisäksi napakka pään käyttö tuo piruettiin vauhtia silloin, kun kierroksia pyöritään kaksi tai useampi.

Piruettipään käyttämisen sanotaan myös auttavan huimaukseen, sillä pään ei pitäisi mennä piruetin aikana pyörälle, mikäli piruettipää toimii niin kuin pitääkin. Minulla kyllä pää menee pyörälle - etenkin jos teen monta piruettia peräkkäin. Luulen, että huimauksen kokeminen on varsin yksilöllistä. Tärkein arvo piruettipäällä on mielestäni näyttämöllä; kirkkaissa valoissa on vaikeaa tietää, mihin suuntaan piruetti tulee lopettaa mikäli ei käytä pistettä.

Hermojen hallinta

Mikäli piruetit eivät tunnu itselle helpoilta tai luontaisilta liikkeiltä, saattavat ne epäonnistua pelkän jännittämisen takia. Jos jo valmiiksi ajattelee, ettei piruetti kuitenkaan onnistu, se harvoin onnistuukaan. Virheiden pelosta ja jännittämisestä sekä sen voittamisesta voi lukea lisää täältä.

Kuva

Ei kun pyörimään! :)