Mitä baletinopettaja tekee ennen tuntia?

Tuntuu siltä, että aloitan nykyään aina blogikirjoitukseni valittelemalla aikapulaa. Niinpä ajattelin tällä kertaa siirtyä suoraan asiaan, kun meillä jokaisella kuitenkin on ne samat 24 vuorokaudessa! Sen verran vinkkaan tulevasta, että tarkoitukseni on kirjoittaa eteen- ja taaksetaivutuksista jossain vaiheessa! Koska blogiini näyttää päivittäin eksyvän varsin mukava määrä ihmisiä, tahtoisin kuulla, mikäli teillä blogini lukijoilla on jotain postaustoiveita tai kysymyksiä, joihin kaipailette vastauksia? 

Rupesin tällä viikolla pohtimaan omia rutiinejani ennen balettituntia ja sitä, miten ne poikkeavat niistä ajoista, kun olin itse balettioppilas. Balettioppilaana tulin aina kyllä hyvissä ajoin paikan päälle pysytäkseni vaihtamaan vaatteet sekä lämmittelemään ennen tunnin alkua. Niihin aikoihin oma lämmittely tosin koostui lähinnä venytyksistä. Tärkeää oli myös nähdä kavereita ja vaihtaa kuulumisia ennen tuntia. Nyt kun opetan, ovat rutiinit hieman erilaisia.

Saavun yleensä aina vähintään puoli tuntia aikaisemmin opetuspaikalle, mikäli mitään yllättävää ei ole sattunut. Kerran esimerkiksi hyppäsin ajatuksissani väärään bussiin, jolloin aikataulut menivät luonnollisesti hieman sekaisin. Onneksi ehdin kuitenkin tuollakin kerralla ajoissa opettamaan, mikä lienee tärkeintä!

Heti vaatteet vaihdettuani ja täytettyäni juomapulloni tarkistan ensimmäiseksi musiikkilaitteiden toimintavalmiuden. Jos tulen jostain muualta kuin kotoa, saatan myös tässä vaiheessa syödä eväitä. Tämän jälkeen usein kertailen tuntisuunnitelmiani sekä mietin, mitä asioita kävimme edellisellä kerralla läpi. Jos käytän jollain tunnilla välineita tai rekvisiittaa, otan ne valmiiksi esiin.

Yritän aina lämmitellä ennen tuntien alkua. Minulla on tietynlainen runko omalle alkulämmittelylleni, mutta usein muokkaan sitä käytettävissä olevan ajan ja oman kehoni tarpeiden mukaan. Lämmittelyssäni pyrin luonnollisesti saamaan kehoni lämpimäksi sekä käymään läpi eri kehonosat ja niiden ääriliikeradat. Lisäksi teen tasapainoa kehittäviä liikkeitä. 

Oman lämmittelyni jälkeen ehdin joskus vielä vilkaista omaa puhelintani, mutta aika usein tässä vaiheessa ensimmäinen tunti jo alkaa ja päästän oppilaat sisään saliin!

Tossumeri

Harjoittelusanasto, osa 2: Muita harjoittelukäsitteitä

Heipä hei ja mukavaa alkanutta vuotta 2016! Joululomat ovat kaikissa tanssikouluissa nyt ohi ja ajatukset on siirretty tulevaan! Tällä kertaa palaan viime vuonna aloittamaani harjoittelusanastoon; sarjan edellisen kirjoituksen luista ja lihaksista voi lukea täältä. Nyt käsittelen muita tanssin harjoitteluun liittyviä peruskäsitteitä. Lähteenä tekstiin olen käyttänyt Marja Putkiston kirjaa Mehthod Putkisto - Syväjumpalla notkeaksi, josta olen poiminut omasta mielestäni tärkeimpiä balettiin liittyviä käsitteitä.

Neutraalit asennot

Lantion neutraaliasento

Lantio ei känny eteen- eikä taaksepäin, vaan on neutraalissa keskiasennossa. Asento haetaan häntäluun, häpyluun ja istuinluiden kautta asettamalla nämä luut oikeaan linjaan. Lantion neutraaliasento tarvitaan ryhdin pohjaksi. Jos esimerkiksi häntäluu kääntyy väärään suuntaan ikään kuin eteenpäin kohti napaa, lannenotko oikenee ja sen myötä lonkat sekä polvet koukistuvat ja pää sekä hartiat työntyvät eteenpäin.

Neutraaliasento ja huono ryhti

Selkärangan neutraaliasento

Leuka ei työnny eteen- eikä taaksepäin, vaan pysyy keskiasennossa. Oikea asento edellyttää niska- ja leukalihasten riittävää pituutta. Kun leuka asettuu oikeaan asentoonsa, myös kielilihaksen kanta asettuu oikein lepäämään leuan pohjalle.

Ydintuki

Ydintuki on kehon tasapainoon, tukeen ja voimaan liittyvä käsite, josta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä. Ydintuki vaatii kehon asentojen vakauttamiseen tarvittavien lihasten hallintaa. Ydintuki koostuu reiden takaosan lihasten, lähentäjien, syvien pakaralihasten, lonkan koukistajien, vatsalihaskorsetin, lantionpohjan lihasten ja pallean yhteistyöstä. Ydintuki näkyy tanssijan kyvyssä hakea tai säilyttää lantion ja selkärangan neutraaliasentoja sekä käyttää kehon keskustaa liikkeiden tukivoimapisteenä.

Ydintukiharjoituksia

Tukivoimapiste

Vakauttamiseen ja tukeen liittyvä käsite. Paikka tai piste, jossa käytetään hyväksi oman kehon painoa maan vetovoiman vastustamisessa. Tukivoimapisteet voivat olla kehon sisällä tai sen ulkopuolella. Tukivoimapiste on määriteltävä jokaisen liikkeen kohdalla aina erikseen; niitä tasapainotetaan, syvennetään tai kohdistetaan tukivoimapisteitä vasten. Niitä vasten luodaan liikkeelle myös vastasuuntainen liiike, joka maksimoi liikettä esimerkiksi venytyksissä.

Katseen keskittäminen

Katseen keskittäminen liittyy vartalon keskuslinjaan sekä liikkeiden sitomiseen kehon ydintukeen. Katseen keskittäminen liittyy baletissa usein pirueteissa pisteen tai spotin ottamiseen, mikä helpottaa pyörimistä.

Piruetti

Kehon keskustuntuma

Tuntuma kehon keskuslinjaan, joka liittyy kehon ydintukeen. Liikkeet kootaan ja tuetaan sekä syvyys- että pystysuunnassa kehon keskuslinjaa kohti. Keskustuntuma on apuna kaikessa liikkumisessa ja olemisessa sekä ryhdin säilyttämisessä.

Sokeat pisteet

Kehon kohdat, joihin on vaikea saada tuntumaa. Liikeradat, jotka tuntuvat täysin vierailta. Sokeat pisteet liittyvät usein kireisiin lihaksiin ja lihasmuistiin. Kehon liikeratoja pystytään hyödyntämään optimaalisesti vasta silloin, kun pystytään aktivoimaan sokeat alueet.

Tunto- ja liikehermojen toimintamekanismi

Aivot lähettävät keskushermoston kautta informaatiota lihasten liikehermoihin. Tuntohermot käsittelevät tuntoaisteista tulevia viestejä. Informaation kulku on jatkuvaa ja automaattista. Toistuvat harjoitukset vaikuttavat keskushermoston kykyyn ottaa vastaan tietoa.


Löytyykö sinun kehostasi sokeita pisteitä? :)