maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tanssijan jalat: Jalkojen hoito

Olen viime aikoina nauttinut lomasta reissaten ympäri maita ja mantuja, joten blogi on viettänyt hiljaiseloa. En ole kuitenkaan unohtanut teitä, aika vain on ollut kortilla! Tällä kertaa ajattelin aloittaa uuden postaussarjan jalkojen hoidosta ja vahvistamisesta. Lisäksi tulossa on toivepostauksia, joten pysykää kuulolla!

Tanssijan jalat
Useiden tanssijoiden jalat eivät välttämättä sopisi mainokseen, jossa on tarkoitus esitellä hyvinhoidettuja jalkoja. Etenkin varpailla tai paljain jaloin tanssiessa jalat usein hiertyvät ja niiden iho kovettuu. Koska kuitenkin vietämme paljon jalkaa omien jalkojemme päällä, on niiden hoitaminen erittäin tärkeää. Mikäli jalkojen hoidon laiminlyö tai käyttää esimerkiksi epäsopivia kenkiä, saattaa kohdata erilaisia ongelmia. Yleisimpiä niistä taitavat olla vaivaisenluut, vasaravarpaat sekä esimerkiksi jalka- tai kynsisieni. Mielestäni jalkoja tulisikin hoitaa päivittäin ongelmien välttämiseksi.

Kuva

Puhdistaminen
Jalat tulee pestä huolellisesti joka päivä, myös varpaiden välistä. Puhdistamiseen voi käyttää tavallista suihkugeeliä, kunhan huuhtelee sen huolellisesti pois lopuksi. Pesemisen lisäksi jalat tulee kuivata huolellisesti, erityisesti varpaiden välit! Kosteisiin varpaidenväleihin saattaa nimittäin jäädä muhimaan jalkasieni, joka on kiusallinen vaiva ja saattaa pahimmillaan levitä myös kynsiin.

Kynnet
Etenkin kärkitossutyöskentelyssä on tärkeää, että varpaiden kynnet on leikattu. Kynnet tulisi leikata suoraan linjaan, eli niiden reunoja ei pidä pyöristää. Muuten varpaiden kynnet saattavat alkaa kasvaa sisäänpäin.Varpaiden kynsien tulisi olla lyhyet, mutta kannattaa huomioida, että liian lyhyet varpaankynnet haittaavaat kärkitossutyöskentelyä aiheuttaen kipua. Sama pätee myös liian pitkiin varpaankynsiin. Itse leikkaan omat varpaankynteni kynsileikkurilla, jolloin ne on mielestäni helpompi saada suoraan linjaan.

Varpaankynnet


Sisäänkasvanut kynsi tarkoittaa käytännössä sitä, että väärin leikatun, teräväreunaisen tai lohjenneen kynnen reuna painautuu kynsivallia vasten. Kynsivalli aristaa tai siinä tuntuu pistävää kipua, jota sukan tai kengän pitäminen jalassa usein pahentaa.  Vaivaa voi varovasti yrittää helpottaa lämpimällä jalkakylvyllä ja asettamalla hieman pumpulia kynnen reunan alle, mikä estää kynnen painumisen ihoa vasten. Jos kynsi ei myöskään ole tulehtunut, voi siihen varovasti levittää antiseptistä voidetta. Kannattaa myös varmistaa, ettei esimerkiksi viereinen varvas paina kynttä. Mikäli ongelma ei helpotu, tulee kääntyä lääkärin puoleen.

Rakot ja hiertymät

Rakko (rakkula), vesikello tai hiertymä on ihoon tai ihon alle syntynyt nestekertymä, joka syntyy äkillisen tai jatkuvan kitkan ja hankauksen seurauksena. Hiertymiä ja rakkoja syntyy uusien ja jalkaan vielä muotoutumattomien kenkien käyttöönottovaiheessa, pitkillä kävelyretkillä, vaelluksilla sekä urheillessa ja varpaan kärjillä tanssittaessa. Niiden muodostumista voi estää esimerkiksi käyttämällä erityistä rakonestopuikkoa tai vaikkapa teippaamalla ne alueet, jotka hankaavat tossun sisällä. Myös talkin käyttäminen ehkäisee rakkojen syntymistä.

Rakkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, koska viattomalta tuntuva, pieni ihon hiertymä tai rakko on kipeä, rajoittaa liikkumista ja voi pilata esityksen. Ihorikko voi myös märkiä ja toimia bakteerien kulkureittinä. Hyvin rasvattuun ihoon ei synny rakkoja niin herkästi kuin kuivaan ihoon, joten jalkoja kannattaa rasvata aina niiden pesemisen jälkeen.

Kun rakko on syntynyt, sitä ei kannata puhkaista, vaan suojata esimerkiksi rakkolaastarilla. Rakkoon kohdistuvaa painetta voi myös keventää esimerkiksi erityisellä huopalevyllä, joka kiinnitetään haavateipillä. Ison rakon voi tarvittaessa puhkaista sivulta esimerkiksi puhtaalla neulalla. Iho painetaan puhkaistun rakon päälle, jolloin se tyhjenee. Tämän jälkeen rakko tulisi suojata laastarilla.

Muuta
Kannattaa aina käyttää puhtaita sukkia tai sukkahousuja, jotka ovat oikean kokoisia - eivät liian pieniä tai isoja. Ei myöskään kannata laittaa jalkaan hiestä märkiä tossuja, vaan antaa niin kuivua kunnolla ennen seuraavaa käyttöä.

Jalkoja kannattaa myös kuoria kovettumien ehkäisemiseksi, itse kuorin omat jalkani kerran viikossa. Näin kesäaikaan myös rannalla rantahiekassa käveleminen toimii aika hyvänä kuorintana! ;)


JoAnna Schmidt

Seuraavalla kerralla perehdyn jalkojen vahvistamiseen ja kerron myös oman mielipiteeni nilkkojen venyttämisestä! Ennen sitä minua kuitenkin kiinnostaisi kuulla, miten te hoidatte omia jalkojanne?

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Lomafiiliksiä

Pahoittelut blogihiljaisuudesta, olen nauttinut kesäloman aloituksesta täysillä! Vaikka säät eivät ole suosineet kehuttavasti, olen silti ehtinyt viettää jo muutamia grilli-iltoja sekä reissailla. Lisäksi olen käynyt myös itse treenailemassa. Nyt tosin pieni kesäflunssa vaivaa, joten olen keskittynyt lepäilyyn sekä yrittänyt kerätä voimia asunnon suursiivoukseen. Kaiken kaikkiaan ei yhtään hullumpi loman aloitus!

Kansallisbaletin kesäkiertue jäi minulta näkemättä enkä ehtinyt myöskään Kuopio tanssi ja soi -festareille, mikä hieman harmittaa. Ajattelin kuitenkin syksyllä yrittää päästä katsomaan jotakin balettia, sillä viime kerrasta on jo jonkin verran aikaa! Vielä kun keksisin, mikä baletti minua kiinnostaisi eniten!

Kuten aikaisemmin lupailin, luvassa on (toivottavasti pian) tekstiä ainakin jalkaterän vahvistamisesta sekä muun muassa rond de jambe en l'air -liikkeestä. Pysykää siis kuulolla ja nauttikaa juhannuksesta! Ehkäpä säätkin pian paranevat! :)

Kuva
Miten sinun kesäsi on alkanut? :)

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Toivepostaus: Yliojentuvat jalat

Tällä kertaa toivepostauksissa perehdytään yliojentuviin jalkoihin sekä niiden haittoihin. Käsittelen aluksi yleisesti hypermobiliteettia ja sen jälkeen syvennyn erityisesti yliojentuviin polviin. Muistakaa jälleen kommentoida ja kysyä, mikäli jokin asia askarruttaa! :)


Hypermobiliteetti, eli yliliikkuvuus

Usein yliojentuvista polvista kärsivivät tanssijat ovat muutenkin yliliikkuvia, eli hypermobiliteetteja. Tällaiset tanssijat yleensä pitävät venyttelystä, koska he kokevat olevansa siinä hyviä ja venyttelyn olevan heille helppoa. Toisaalta taas yliliikkuvuuteen saattaa myös liittyä kokemus jäykkyydestä, sillä yliliikkuvuuden vuoksi lihakset joutuvat tekemään todella paljon töitä pitääkseen vartaloa oikeassa asennossa. Tämä luonnollisesti aiheuttaa jännitystiloja koko kehoon, mikä puolestaan aiheuttaa jäykkyyttä.

Hypermobiliteetti johtuu perinnöllisestä poikkeamasta kollageenissa. Kaikkialla kehosssa on kollageenista rakentuvaa sidekudosta, esimerkiksi lihaskalvoissa, jänteissä ja nivelissä. Koska kollageeni on venyvää, se ei tue nivelrakenteita tarpeeksi. Usein yliliikkuvuutta jopa ihaillaan, mutta esimerkiksi balettitanssijan ammatissa ei voi toimia, mikäli on hypermobiliteetti. Loukkaantumisriski on silloin liian suuri.

Kollageenia


Yleisiä hypermobiliteetin oireita ovat erilaiset nivel- ja lihassäryt. Usein myös ylimääräinen nivelten naksuminen sekä esimerkiksi polvilumpion tai olkapään sijoiltaanmeno sekä toistuva nivelten lukkiutuminen tai altapettämisen  tunne kuuluvat hypermobiliteetin oireisiin. (Toki kannattaa huomioida, että joksus edellämainitsemani vaivat saattavat johtua myös muista syistä.) Niinpä hypermobiliteetin tanssijan kannattaisikin minusta aina hakeutua esimerkiksi fysioterapeutin luokse, joka osaa neuvoa oikeanlaiset harjoitteet kehon hallinnan parantamiseksi.

Polvien yliojentuminen

Polvien yliojentumisen tunnistaa parhaiten silloin, kun tarkastelee itseään sivusuunnasta jalat parallelissa. Normaalisti ojentuvat jalat näyttävät sivulta katsottuina suorilta, mutta yliojentuvat polvet ikään kuin kaareutuvat taaksepäin. Usein esimerkiksi jalkojen ensimmäisessä asennossa yliojentuvien polvien vuoksi kantapäiden väliin jää tilaa. Mitä isompi väli kantapäiden välissä on sitä yliojentuvammat polvet yleensä ovat.

Vasemmalla yliojentuvat polvet, oikealla pitkiksi ojennetut  polvet. Kuva

Yliojentuvia polvia kutsutaan termillä genu recurvatum (genu = polvi, re-curvus = taaksepäin taipunut). Polvien yliojentuminen on yleisempää naisilla kuin miehillä ja vielä yleisempää sellaisilla ihmisillä, jotka muutenkin kärsivät hypermobiliteetista. Kun polvi pääsee yliojennukseen, eivät etureiden lihakset tee töitä, vaan tanssija ikään kuin roikkuu niveliensä varassa. Tällöin myös nivelsiteet venyvät, mikä on haitallista. Nivelsiteiden tehtävä kun on tukea kehoa, ei venyä.

Genu recurvatum


Usein yliojentuvista polvista kärsivällä tanssijalla on polvikipuja, jotka hellittävät kun hän oppii ojentamaan jalkansa pitkiksi sen sijaan, että lukitsisi polvet yliojennukseen. Kun yliojentuvia polvia tuodaan suoralle linjalle, tuntuu tanssijasta itsestään siltä, että hänen polvensa ovat koukussa. On kuitenkin erittäin tärkeää hakea polvet suoraan linjaan silloin, kun kehon paino on jalkojen päällä. Tästä käytetään termiä suljettu kineettinen ketju. Esimerkiksi arabeskissa tukijalka on suljetussa kineettisessä ketjussa kannattaen kehon painoa, jolloin polvea ei saa viedä yliojennukseen. Sen sijaan työjalka on avoimessa kineettisessä ketjussa, koska sen päällä ei ole painoa. Näin ollen työjalan saa huoletta yliojentaa ilman, että se on haitallista nivelille tai nivelsiteille.

Kärsitkö sinä hypermobiliteetista tai yliojentuvista polvista?